Hei.
Olen 72 vuotias nainen.
Voivatko yliherkkyysnuha ja keuhkoklamydia liittyä toisiinsa koska allerginen nuha voi oireilla myös keuhkoissa ja aiheuttaa yskää. Viime vuoden kesäkuussa hakeuduin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle allergistyypisen,ympärivuotisen ja kolmisen vuotta kestäneen nuhani takia(vuotava nenä, aivastelua, lievää yskää selällä maatessa). Antihistamiiinitabletit ovat jonkunverran auttaneet. Lääkäri ei kuitenkaan kiinnostunut asiasta.
Syksyllä menin uudelleen terveyskeskukseen pyytäen astmatutkimusta koska yskä oli jonkinverran pahentunut ja hegästyminen tullut kuvioihin. Astmaa ei ollut mutta verikoe paljasti tuoreen keuhkoklamydia-infektion. Asia jäi kesken koska olin lähdössä tänne tropiikkiin. Aloin täällä tutkia keuhkoklamydiaa internetistä. Nyt tiedän että se uusiutuu ja kroonistuu helposti ollen monen kroonisen sairauden taustalla.Yskä paheni täällä ja sain lievän keuhkokuumeen. Paranin antibiooteilla. Keuhkoklamydia-antibioottia söin varmuuden vuoksi kuukauden verran. Lääkäri kirjoitti myös tehokkaampaa antihistamiinia.
Ilmanalan kuivuessa ja pölyyntyessä yliherkkyysoireet alkoivat pahentua, myös yskä. Mahtaako olla kysymyksessä uusiutunut keuhkoklamydia? Vai yliherkkyysnuhan paheneminen?
Ilmeisesti ei tiedetä miten kroonistunutta keuhkoklamydia-infektiota tulisi hoitaa, mutta useamman antibiootin yhdistelmää ja pitkäaikaista hoitoa usein ehdotetaan. Määräävätkö lääkärit Suomessa tällaisia hoitoja? Olen palaamassa Suomeen ja haluaisin löytää lääkärin joka ottaisi nuhani vakavasti voisi minua auttaa keuhkoklamydiabakteerin häätämisessä. En haluaisi tämän loisen aihettavan minulle Alzheimnerin tautia. Ovatko nämä vaivani keuhko- vai infektiolääkärin aluetta?
Hei ja kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä
Keuhkoklamydian osuutta esim valtimokovettumatautiin on saatu viitteitä ja syy-seuraussuhteita alan tutkimuksissa. Alan johtavat infektiolääkärit pitävät valtimotautia infektion aiheuttamana ja että yksi sen aiheuttajista olisi todellakin chlamydiae pneumoniae, mykoplasma (sitä ei voi luokitella kunnolla virukseksi eikä bakteeriksikaan).
Akuutissa keuhkoklamydiassa aloitetaan makrolidihoito ja se tulisi aloittaa n. viikon sisällä oireiden alkamisesta sekä dignoosin varmistamisesta. Diagnoosi varmistetaan IgG vasta-ainetasojen perusteella, pariseerumilla joissa havaitaan nousu vasta-ainetasossa. Usein kuitenkin verikoeanalyysi otetaan liiaan myöhään tai sen avulla tehty diagnoosi vie liian pitkän aikaa ja tällöin myöhemmin aloitettu antibioottihoito ei enää hyödytä.
Ns. pitkiä häätöhoitoja Suomessa ei juurikaan harrasteta, eikä ole varmaa tutkimustietoa onko siitä hyötyä pitkäaikaissairauksen ennaltaehkäisyssäkään. Ohjeistusta me käytännön lääkärit emme ole siitä saaneet eikä asia ole ollut esillä alamme lehdissä viime aikoina. Infketioalan erikoislääkäri osannee ottaa kantaa tähän asiaan paremmin.
Kertomuksesi perusteella epäilen että sinulla on lievä astma. Oireet ovat hyvin tyypilliset, eikä tälläinen näy perinteisissä astmatutkimuksissakaan. On mahdollista että keuhkoklamydiainfektio on herkistänyt keuhkoputkien limakalvot inflammaatioon ja näin se oireilee astman kaltaisesti. Myös allerginen tai vasomotorinen rhiniitti (kirkas vetinen nuha) viittaa astmaan.
Suosittelisin että aloittaisit astmasuihkelääkkeet 6-9 kk ajaksi sekä nenäkortisonisuihkeet n 2-3 kk ajaksi. Näillä keinoin olen saanut 100%:sesti vastaavan oirekuvan omaavat potilaat oireettomiksia ja iloisiksi. En olisi kovinkaan huolissaan keuhkoklamydiasta enkä sinuna asiaa veisi eteenpäin.
Ystävällisin terveisin,
Jari Remes Lääketieteen tohtori Sisätautien erikoislääkäri Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Yksityislääkäri Tikkurilan terveysasema Terveystalo Oyj/Vantaan yksiköt
