Hei, Minulla on 1v 4kk vanhat kaksospojat, joista nuorempaa kysymykseni koskee. Poika on kaikinpuolin terve ja iloinen taapero. Huoleni koskee “kohtauksia”, joita hän silloin tällöin saa. Jo aivan pienenä (reippaasti alle 1 vuotiaana), hän saattoi toisinaan mennä täysin sekaisin, vaikutti siltä kuin olisi paniikissa eli itki hysteerisesti eikä millään saanut itkua loppumaan. Ajattelin sen kuuluvan jollain lailla vauva-aikaan ja menevän ohitse. Nyt asia on noussut pintaan uudestaan. Poika on tällä viikolla saanut kaksi vastaavaa kohtausta. Viimeisin ja pahin tähän mennessä oli tänään. Kohtaus kesti n. 10 minuuttia. Alkoi kun menin hakemaan poikaa unilta. Hän nauroi ensin, ja kohta alkoi itkeä, heittäytyi sängylle. Ei huolinut tutia, harsoa, syliä eikä maitopulloa. Jossain vaiheessa tuntuu, että hän haluaisi lopettaa itkun muttei voi, ja itkusta tulee vähän kuin henkeä haukkovaa jopa vaikertavaa. Hän heiluttaa päätä pikkaisen puolelta toiselle ja “haukkoo henkeä” tai siis yrittää saada itkua loppuun, mutta ei kykene siihen. Häntä ei voi ottaa syliin tässä tilassa koska tilanne pahenee ja hän vääntelehtii lattialle. Jossakin vaiheessa saan häneen kontaktin, ja silloin hän ojentaa käsiä, että haluaa syliin. Tästä alkaa rauhoittuminen jolloin hän on rättiväsynyt, minkä jälkeen hänellä on valtava jano. Noin 5 minuttia rauhoittumisesta lapsi on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja leikkii riemuissaan. Pitäisikö minun olla huolissani, ja viedä lapsi kenties lääkäriin (lastenlääkärillekö?), vai onko tämä vain jokin ohimenevä juttu? Yleensäkin tilanteet joissa hän on mennyt “sekaisin” eivät ole olleet aina samantyyppisiä. Hän saattaa olla leikkimässä ja tilanne voi tulla silloin tms.
Kysymyksestänne minulle ei tullut selväksi liittyvätkö poikanne saamat kohtaukset vain unen aikaan joko yöunilla tai päiväunilla vai onko niitä tullut myös hereilläollessa. Tämä tieto on lääkärille tärkeätä. Lastenlääkärin oppikirja mukaan uniennäkemiseen liittyvä levottomuus ja esim paniikkireaktiot ovat tavallisia ensimmäisestä ikävuodesta alkaen.Kuitenkin somaattisen statuksen ja kasvukehityksen tutkiminen on paikallaan. Tilanne on eri jos kohtaukset tulevat hereilläollessa. Tutkimuksissa on tärkeää selvittää onko taustalla kohtaukselle muita syitä: nälkä-jano,millainen on päivärytmi,millaisia ovat suhteet vanhempiin ja muihin perheenjäseniin ja teidän perheessä erityisesti kaksosveljeen – onko kilpailuasetelmaa ja mikä yleensäkin on ympärilläoleva ilmapiiri. Vauvaikäisellä uusien taitojen oppiminen ja asioiden kokeminen helposti heijastuu yön uniin.Pienikin jännä asia voi jäädä alitajuntaan vaivaamaan ja koetaan unessa uudelleen. Lapsi tarvitsee äitiä ja isää ja turvallista yhteydenpitoa.Yön pimeys voi olla haitaksi, mutta onhan nyt tulossa valoisa kevät.Pehmolelu voi olla lapselle yöllä lisäämässä turvallisuuden tuntua. Iltasatu ja leppoisa jutustelu nukahtamista odottaessa äidin tai isän kanssa on lapselle tärkeätä. Jotta Teidän ei tarvitsisi olla epätietoisuudessa,ehdotan että asiasta puhutaan lastenneuvolassa tai lastenlääkärin kanssa.Selvittely on välttämätön jos kohtauksia tulee hereilläollessakin.Keskusteluissa kannattaa kaksosuuskin tuoda esiin. Kannattaa itsekin muistella,onko jotain sellaista sattunut,joka olisi voinut jäädä pienen pojan mieleen.Tämän vuoksi lasta ei saisi jättää esimerkiksi katsomaan TVtä yksin.
