Aikaisempia kysymyksia: 0026120 ja 0595709 ja 25913 ja 25837 Olen kaynyt 3 eri keuhkospecialistilla ja kaikkien laake kokeilujen jalkeen lopputulos sama. Limaa keuhkoputkissa jota yskin aina silloin talloin ylos, joskus ruskeaa ja joskus kellertavaa. Yska sinallaan ei paljon vaivaa mutta yskin kuitenkin useasti paivassa. Eniten 30min heraamisen jalkeen, jolloin yskittaa ja rohisee hetken. Kaikki laakarit sanoo etta minulla astma. Jos tulee nuhaa niin aina jamahtaa keuhkoputkiin useammaksi kuukaudeksi ja silloin tarvii steroidesta antibioottiin, tama yleensa aina Tammi-kesakuun valissa vuosittain. Minulla ollut huimausta ja kavin neurologilla joka teki paljon verikokeita: S ACh Receptor arvo oli 0.05 nmol/L joka Usan viitearvojen mukaan koholla, koska taalla normaali arvo alle 0.02, Suomessa nayttaa olevan 0.25nmol/L. Kaikki muut arvot olivat normaaleja. No koska arvo koholla tuli labrasta tieto etta mahdolliset syyt tahan ovat: Keuhkoissa kasvain tai Thymoma tai Paraneoplastic tai MG. Nyt sitten sain uuden lahetteen rinnan CT scanniin. Kun huomio pitkittyneen yskan ja pitkan tupakointitaustan, voiko olla etta nyt sitten olisi kasvain keuhkoissa? Onko jarkevaa tehda CT scan koska tama on sitten jo neljas viimeisen 5 vuoden aikana (aikaisemmin tehty poskionteloiden ct ja kaksi kertaa rintakehan). Eiko jo pelkastaan naille rontgen sateille altistuminen lisaa syopa riskia?? Tarvitaanko taas keuhkojen tahystys??
Mielestäni Teillä ei ole COPD-tautia, mutta astma on aiemmin diagnostisoitu. Jos säännöllisestä ja hyvästä astmalääkityksestä huolimatta olette limainen, niin silloin limaisuus voisi sopia myös krooniseen keuhkoputkentulehdukseen ( ilman COPD ) ja bronkiektasiatautiinkin, jotka voivat olla astmaa komplisoimassa. Ektasiat ovat melko yleisiä vaikeaa astmaa sairastavilla, jolloin eräs selitys niille voisi olla vaikean ja kroonisen astmatulehduksen aiheuttamat muutokset ilmateiden seinämärakenteissa. Toisaalta huonossa hoitovasteessa olevaan astmatulehdukseenkin liittyy lisääntynyt limaisuus. Huonohko hoitovaste – vaikkakin säännöllinen ja tehokas lääkitys toteutuisi jämptisti – voi olla seurausta myös jatkuvasta altistuksesta relevanteille allergeeneille, joille siis olette herkistynyt, tai / ja altistuksesta voimakkaalle ärsykekuormalle, esim. kosteusvauriorakennusten haitoille tai hyvin likaiselle ympäristöilmalle. Ellei aiemmin ole tehty ns. HRCT-tutkimusta keuhkoista niin sellainen kannattaisi kyllä tehdä. Edelleenkin kannattaa kiinnittää huomiota nenänielun hyvää hoitoon: mahdollinen allerginen nuha hyvään hoitovasteeseen ja tulehdukset pois.
Tuo S-ACh reseptori-vasta-ainetaso suomalaisen viitearvotaulukon mukaan on normaali, pelkästään sen perusteella mielestäni on varsin rohkeaa tehdä arvioita tymooman, keuhkokasvainten tai muiden kasvainten suhteen. Myasthenia gravis ( MG ) taas on autoimmuunisairaus, jossa tahdonalaisten lihasten hermo-lihasliitoksen toiminta on häiriintynyt, jonka oireina esiintyy vaihtelevanasteista tahdonalaisten lihasten väsyvyyttä ja heikkoutta, joka pahenee rasituksessa ja lievittyy levossa. Paraneoplastinen myasteninen oireyhtymä on hyvin harvinainen, liittyen keuhkojen pienisoluiseen syöpään. MG – diagnostiikka kuuluu neurologin ammattiosaamisen piiriin.
Usein kokeneella kliinikolla toimii tiedon ohella myös alitajuntainen ylimääräinen aisti: jos lääkärillänne on vahva käsitys siitä, että tuo tutkimus pitäisi tehdä, niin ehkäpä kannattaa suostua siihen. Mutta ehkä kannattaa tarkentaa tuota HR – aspektia: High Resolution CT scan, että sekin optio tulisi toteutetuksi. Jos hän arvelee bronkoskopiaakin tarpeelliseksi, niin sekin kannattaa tehdä, koska siinä yhteydessä saadaan arvokasta tietoa limakalvojen tilasta ja erinomaisia solu-, kudos- ja limanäytteitä, joita ei muuten voisi saada.
Jotta astmaattiset keuhkot voisivat hyvin, tarvitaan: 1. hyvä lääkitys, 2. oikein toteutunut lääkkeiden käyttö, 3. puhdas sisäilmasto, 4. asiallisen puhdas ympäristöilmasto.
Mitä äkäisempi astma on, sen suurempi on puhtaan hengitysilman absoluuttinen tarve!
