Oli lääkärin (venäläissyntyinen) antama kommentti mitatulle sydänkäyrälleni. Oletan hänen tarkoittavan oikeaa kammiota (?) Hän kertoi myös, että jos laajentuma on syntyperäinen, ei asialla ole mitään hätää, mutta jos se on aikuisiällä ilmaantunut, on syytä huoleen. Mutta yhtä kaikki, johtaneeko kuitenkin sydämen vajaatoimintaan?
Lääkäri kertoi, että sydän- ja keuhkokuvilla voidaan asiaan saada vahvistus. Lähetettä kuvauksiin ei kuitenkaan vielä laittanut. Myöhemmin tuli mieleeni, että minultahan on aiemmin kuvattu keuhkot kahteenkin otteeseen, mutta kummallakaan kerralla silloinen lääkäri ei kommentoinut mitään sydämen koosta. Ja mistäköhan nämä vanhat kuvat (otettu 2000-luvun puolella) olisi saatavilla, jos halutaan tutkia tarkemmin asiaa?
Hieman taustaa uteluilleni. Koin uuden vuoden (2011) aaton aattona oloni hieman sairaaksi, jolloin sydämmeni takoi myös hieman voimakkaammin. Lyöntitiheys oli hieman nopeampaa ja iskun voimakkuus tuntui voimakkaammalta. Tätä huonoa oloa kesti muutaman tunnin, jolloin päätin mennä myös maaten oloa helpottamaan. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan tunne rinnassa alkoi voimistua. Mietin, että nyt ei ole kaikki hyvin. En kuitenkaan uskaltanut lähteä ajamaan 20km päivystykseen, vaan soitin hälytyskeskukseen.
Sillä samalla lyömällä ko soitin, alkoi sydämeni takoa tahtiin, jota en levossa ole koskaan kokenut. Oli kuin juoksisin täysiä jotain matkaa sydämen lyödessä äärirajoilla. Takominen jatkui koko puhelun ajan, siihen asti, kunnes hälyytyskeskuksesta pyydettiin siirtymään ovelle, jos mahdollista.
Lopetimme puhelun ja aloin pukea vaatteita, jolloin tajusin myös, että sykkeeni oli hidastunut ja hidastui edelleen kun pääsin ambulanssin paareille. Paareilla minulta mitattiin paineet, sykkeet, saturaatiot ja sydänkäyrä -kaikki normaalit. Olin siinä sitten aikas nolo “väärästä hälyytyksestä” ja pohdimme mahdollista paniikkihäiriötä.
Päätin selvittää asiaa terveyskeskuksen kautta, jossa lääkärin kanssa keskusteltiin kokemuksesta. Lääkäri ehdotti laboratoriokokeita, joissa mitattiin veren sokeri-, kalium-, kolesteroli-, tulehdus- ja kilpirauhasarvoja, sekä tietysti mitattiin tuo kyseinen sydänkäyrä. Tulehdusarvot ja kolesteroli (5.2) olivat koholla. Muut tulokset olivat normaaleja.
Ihmettelin myös noita tulehdusarvoja, mutta epäilykseni johtavat alapääni toimintaan ja siihen olenkin varaamassa jo neuvolasta aikaa.
Sydämeni on aiemmin myös ilmoitellut itsestään muljahtelemalla. Tätä ilmiötä olen pitänyt ihan oman pumppuni toimintaan kuuluvana ilmiönä. Siinä muljahduksen aikana tuntuu kuin sydän pitäisi pienen viiveen iskujen välissä, keräten painetta kammioon. Ja kun viiveen jälkeen ensimmäinen syke tulee, tuntuu se voimakkaana, jonka jälkeen myös seuraavat 2-3 lyöntiä tulevat hieman epäjärjestyksessä. Nämä tuntemukset alkoivat jo teini-iässä ja nyt olen jo 41v.
Olen tupakoinut reilu 25vuotta ja nyt lopettelemassa. Aaton aattonakin nautin nikotiinivalmisteita, mutta aiemmin sinä päivänä olin myös polttanut tupakan. Tänä päivänä imeskelen nikotiinia vain tableteista Tupakoinnin piikkiin olen laittanut myös heikon kuntoni, sillä hengästyn aikas helposti rasituksessa. Rasituksen jatkuessa pitkään, väsyn totaalisesti.
Luin myös vajaatoiminnan yhdestä muustakin oireesta -turvotuksesta. Jalkani ovat aina iltaisin olleet myös turvoksissa, mutta tähän asti olen laittanut sen seisomatyön piikkiin.
Kannattaisiko asiaa lähteä tutkimaan tarkemmin, tilata vanhat kuvat jostain arkistosta ja ottaa ne uudet kuvat. Vai millä tavoin tämän kanssa eteenpäin? Oma lääkäri ehdotti kontrollikäyntiä vuoden päästä…
Koska sinulla on monelaista oiretta ja sydämen tilanne on epäselvä sydänfilminkin osalta, voisi sydämen ultraäänen tekemeisestä olla hyötyä sinun kohdalla
