Terve.fi

Kilpirauhasleikkaus

LKT, ylilääkäri

Jukka Sirén
Julkaistu 19.5.2008

Kysymys:

Olen 47 vuotias ulkomailla asuva nainen. Noin 3 vuotta sitten kilpirauhasessani todettiin kysta, jota on seurattu ultaääni-, varjoaine- ja ohutneulanäytetutkimuksin sekä laboratoriokokein. Labrojen perusteella kilpirauhaseni toimii täysin normaalisti, en siis kärsi yli- enkä vajaatoiminnasta. Muutenkin olen täysin terve.

Kilpirauhaseni vasemmassa lohkossa on kookas, kiinteä, kudoksesta koostuva kystapatti, joka pysyi pitkään samankokoisena mutta on nyt alkanut jälleen kasvaa aiheuttaen lievää nielemisvaikeutta. Sen mitat ovat tällä hetkellä 28×34×34 mm. Lisäksi oikeassa kilpirauhaslohkossni on kaksi erillistä “hypoekogeenista” pientä pattia joiden läpimitta on 6 mm. Ohutneulanäytetutkimuksessa, joka on otettu kahteen kertaan vasemmasta kilpitauhaslohkosta, ei ole ilmennyt mitään syöpään viittaavaa.

Endokrinologini suositteli leikkausta johon olen menossa muutaman viikon kuluttua. Leikkaava kirurgi on sitä mieltä, että koko kilpirauhanen tulee poistaa perustellen sillä, että on todennäköistä että oikeassa lohkossa olevat pienetkin patit alkavat myöhemmin kasvaa. Seuranta-aikana ne eivät ole suurentuneet, pikemminkin päinvastoin. Mikä on suositeltu käytäntö vastaavissa tapauksissa? Mitkä ovat riskit tapauksessani, jos vain toinen kilpirauhaslohko poistetaan? Entä totaalisen tyreoidektomian riskit? Olen kuullut että monissa tapauksissa, joissa on tehty osittainen kilpirauhasen poisto, jäljelle jäänyt lohko voi riittää tyroksiinituotannon ylläpitoon eikä lääkitystä silloin välttämättä tarvita. Liittyykö tyroksiinilääkitykseen riskejä/ongelmia?

Pikaisesta vastauksesta kiitollinen

Näytä vastaus

Vastaus:

Lähdetäänpä purkamaan kysymystäsi sen lopusta. Tyroksiinihoidosta ei yleensä ole suurempaa harmia. Jokseenkin ainoa käytännön ongelma muuten terveellä ihmisellä on, että muistaa ottaa napin – hammasmukin vierestä sen yleensä kyllä muistaa napata. Toisaalta päivän tai parin unohduksesta ei seuraa haittoja. Sydänsairailla potilailla yliannostus voi aiheuttaa sydänoireita. Lääkitystä täytyy myös ajoittain seurata verikokein, jotta kilpirauhashormonipitoisuus pysyy kohdallaan. Nykyisin kilpirauhasleikkaus tehdään jokseenkin aina siten, että poistetaan joko toinen lohko kokonaan tai kilpirauhanen kokonaan. Ennen saatettiin kilpirauhaslohkoa jättää osa jäljelle, mutta mikäli rauhanen kasvaa uudelleen – kuten se aika usein tekee – on uusintaleikkaus riskialttiimpi kuin koskemattoman kilpirauhaslohkon leikkaus. Leikkaukseen liittyy pieniä riskejä, kuten kaikkiin leikkauksiin. Tyyppiriskit ovat äänihuulihermon (n. recurrens) halvaus, josta voi seurata äänen käheytymistaipumusta. Riskin pitäisi kokeneen leikkaajan kyseessä ollen olla kuitenkin reilusti alle 1%, kun puhutaan kaltaisestasi potilaasta. Toinen mahdollinen riski on lisäkilpirauhasten vajaatoiminta, josta voi seurata elimistön kalkkitasapainon häiriö (lievät oireet ovat leikkauksen jälkeen tuiki tavallisia. sillä lisäkilpirauhaset sijaitsevat aivan kilpirauhasessa kiinni ja niiden verenkierto monasti ohimenevästi kärsii leikkauksen yhteydessä). Lisäkilpirauhasia on kuitenkin yleensä 4 kappaletta, joskus enemmänkin, ja on varsin harvinaisata, että ne kaikki tuhoutuisivat tai tulisivat poistetuksi. Ne ovat pieniä sakariinitabletin kokoisia ja niitä on joskus vaikea tunnistaa, ja joskus ne sijaitsevat kilpirauhaskudoksen sisällä, jolloin joku niistä voi helpostikin tulla poistetuksi (muut hoitavat kyllä kalkkitasapainon säätelyn). Kohdallasi on siis mielestäni kaksi vaihtoehtoa: Vain vasemman lohkon poisto, kasvaimen poissulku patologin tutkimuksella siitä ja oikean lohkon jättäminen. Toinen käyttökelpoinen vaihtoehto on kilpirauhasen poisto kokonaan. Jos haluat mieluummin ottaa riskin, että joudut joskus uudelleen leikkaukseen ja käyt jonkun kerran ultraäänessä varmistamassa, etteivät nappulat kasva, voit pyytää säästämään oikean lohkon. Riski uusintaleikkauksessa ei ole tällöin kasvanut, sillä oikea lohko jätetään tällöin koskemattomaksi, eikä sen seutu arpeudu kuten osapoiston seurauksena tapahtuu. Tällöin tietysti otat sen pienenpienen riskin, etä nappulat olisivat kasvaimia. Riski sille, että syöpä kehittyisi salakavalasti, jos kilpirauhastasi seurataan ultraäänellä ja tarvittaessa otetaan ohutneulanäytteitä, on varsin pieni. Ehdotan, että pyydät leikkaavaa lääkäriä vielä ennen leikkausta keskustelemaan kanssasi ja pohditte yhdessä näitä kahta vaihtoehtoa – kumpikin vaikuttaa tapauksessasi mahdolliselta.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Apu Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.