Hei!
Ajattelin ottaa tähän palstaan yhteyttä, jos täältä vaikka löytyisi apua ja helpotusta tähän tuskaan. Mutta ensiksi kerron hieman taustaa, jotta ymmärrätte asiaani hieman paremmin.
Olen 25-vuotias mies ja olen taistellut lähes koko ikäni hormoniongelmien kanssa. Ensiksi minulla oli murrosikä monta vuotta myöhässä, jonka jälkeen olen kärsinyt testosteronin vajaa tuotannosta. Kävin kyseisen asian takia urologilla, joka lähetti minut endokrinologille, joka sitten mittautti testosteroniarvot joista sitten selvisi, että arvoni ovat 16. Tämä siis oli joskus 2001-2002. Tämä lääkäri oli sitä mieltä, että testosteronihoitoon tai muihin tutkimuksiin ei ole perusteita joten hän jätti asian sikseen viitaten siihen, että ongelma löytynee korvien välistä eikä kiinnittänyt oikeastaan mitään huomiota minun niin näkyviin oireisiin kuten seksuaalisuuden puuttumiseen, erektio ongelmiin, karvoituksen vähäisyyteen, normaalia pienempiin kiveksiin ym. miehisyyden puuttumiseen.
Elin sitten muutaman kuukauden vastahakoisesti, jonka jälkeen aloin saamaan aikaisten ongelmien lisäksi erittäin pahoja ääniongelmia (äänen tason erittäin pahoja vaihteluita) jonka vuoksi sitten menin uudestaan urologien kanssa juttelemaan. Jouduin käymään usealla eri urologilla, koska pari urologia kenen luona kävin niin suorastaan nauroivat minulle, että mitä helvettiä minä täällä teen että ei sinussa mitään vikaa ole. Löysin sitten viimeinkin urologin, kuka ymmärsi minun tuskan ja mittasimme uudestaan testosteroniarvot joista sitten ilmeni että arvoni ovat 14. Viitearvothan ovat miehillä 9-36, mutta minun urologini mielestä 14 minun ikäisellä miehellä on selvästi normaalia alempi. Päädyimme sitten, että aloitamme testosteronihoidon. Sustanon 250mg kolmen viikon välein lihakseen. Aluksi siitä olikin apua tiettyihin asioihin kuten ääniongelmiin, koska testosteronin antaminen madaltaa ääntä ja sen myötä äänikin pysyi aika ajoin ihan normaalina. Se myös lisäsi seksuaalisuutta sillä tavalla, että kiihotuin helpommin, tosin edelleen ilmeni ongelmia erektion kanssa sekä karvoitus oli niukkaa. Mutta nähtyämme, että siitä oli edes vähän apua jatkoimme pistoksien antamista. Sain pistoksia yhteensä noin vuoden ajan jolloin pidettiin taukoa.
Huomasin kumminkin nopeasti, että pistoksien lopettamisen jälkeen ongelmat palasivat pahempana kuin koskaan. Menin sitten uudestaan samalle urologille ja aloitimme uudestaan Sustanon lääkityksen. Tällä kertaa tihensimme pistoksien antamista kahteen viikkoon ja lopulta sain kerran viikossa pistoksia. Apua pistoksista ei juurikaan ollut enää. Päinvastoin olin huonommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Mittasimme jälleen testosteroniarvot ja tällä kertaa myös otimme LH ja FSH arvot. Tuloksista selvisi, että testosteroniarvoni on 5.3, LH 0.2, FSH 0.6, joten ei varmasti tarvitse sanoa kuinka helvetin ala-arvoiset arvot on kyseessä.
Näiden arvojen perusteella urologini passitti minut välittömästi endokrinologin juttusille, joka teki vihdoin ja viimein kunnon testit, koska hän epäili vahvasti aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Minut lähetettiin magneettikuvaukseen, minulta otettiin 13 putkiloa verta, jossa katsottiin kaikki aivolisäkkeen tuottamat hormonit ym. sekä minun kivekset katsottiin ultraäänellä. Mitään poikkeavaa ei löytynyt mistään. Ei aivo- tai aivolisäkekasvainta, ei kasvainta kiveksissä sekä verikokeet olivat muuten normaalit paitsi testosteroniarvot, LH ja FSH olivat samat kuin edellä mainitsin. Nämä testien tulokset viittasivat edelleen yhä vahvemmin aivolisäkkeen hormonaaliseen vajaatoimintaan.
Toisin kummikin kävi, kun endokrinologini viittasi aikaisempiin tuloksiin siis siihen, jolloin minulla oli testosteroniarvot 16 olivat hänen mielestään täysin normaalit, joten tämän vuoksi ei ollut perusteita gonadotropiinihoidolle, jolla juuri nostetaan LH ja FSH arvoja, mikä sitten olisi nostattanut testosteroniarvoni huomattavasti normaalia korkeammalle. Tähän ei kumminkaan ryhdytty, koska endokrinologini vätti, että 16 arvo riittää vallan hyvin ylläpitämään normaalia testosteronituotantoa, että tässä ei ole edes kyse aivolisäkkeen vajaa toiminnasta, vaan siitä, että minulle on annettu testosteronipistoksia doping aineen tapaan, joka on sitten taas laskenut ja tyrehdyttänyt oman tuotantoni kokonaan. Päädyimme sitten itkun ja hammaskiristyksen jälkeen siihen kauheimpaan vaihtoehtoon, mitä on eli odottaminen. Endokrinologi pisti minut odottamaan kaksi kuukautta ilman minkäänlaista hormonilääkitystä josko omat arvoni lähtisivät nousuun ja niin tapahtuikin, että omat arvoni alkoivat nousemaan. Ne olivat kahden kuukauden odottamisen jälkeen seuraavat: testosteroni 10, LH 3.6 FSH 4.7 eli normaalin rajoilla. Eli näyttää vahvasti siltä, että minulla ei ole mitään vikaa aivolisäkkeessä ja että oma tuotantoni palaa normaaliksi, vaikka minulla on tuosta epäilys, että oma tuotantoni olisi todellakin palaamassa normaaliksi. Ainakin voisin sillä selittää, mistä oireeni johtuvat. Tässä oma näkemys: Silloin kuin minulla on erittäin pahoja ääniongelmia, erektiohäiriöitä ym. esillä, eli nykyään entistä enemmän vaikkakin hormoniarvot on muka nousussa, niin silloin hormonit ovatkin alhaiset ja silloin kuin minulla on hormonit korkeammalla niin minun ääni pysyy kunnossa, seksuaalisuus on enemmän pinnassa ja olen muutenkin paljon pirteämpi ja energisempi. Tämä on vain minun näkemys asiasta, koska endokrinologini näkee asian toisin. Jos näin asia ei sitten ole miten tunnen, niin mikä kumma minua sitten vaivaa.
Endokrinologini lähetti minut urologian osastolle, jonne toivon pääseväni mahdollisimman pian. Siellä sitten tutkitaan onko minulla verenkiertohäiriötä tai muuta sen kaltaista, joka selittäisi, mistä ihmeestä johtuu nuoren miehen erektiöhäiriöt, kun tämä ei todellakaan liity mihinkää korvien välisiin asioihin. Kuten aikaisemmin mainitsin olen 25-vuotias ja joudun syömään erektiolääkkeitä. Vaikka lääkäri sanoo, että ei erektiolääkkeiden syöminen katso ikää, niin siitä olen vahvasti eri mieltä, että 25-vuotias muuten terve ja terveelliset elämäntavat omaava mies, joka ei juo alkoholia, ei tupakoi ja harrastaa urheilua joutuisi syömään erektiolääkkeitä ainoastaan sen takia, että muuten veri ei pakkaudu kunnolla penikseen ja siitä huolimatta, että ei ole mitään fyysistä vikaa. Tuo edellämainittu asia viittaisi suoraan siihen, että minulla olisi verenkiertohäiriö tms, koska eikö erektiölääkkeet rentouta verisuonia saamalla siten veren virtaamaan helpommin penikseen. En voi uskoa, ettei minussa ei ole mitään vikaa!
Sitten siihen asiaan, miksi otin yhteyttä korva, nenä ja kurkku -palstaan. Jos mikään edellä mainituista asioista vaikuta minun ääneeni, niin mikä helvetti minua sitten vaivaa? Ongelma on kumminki niin päällenäkyvä ja sen on huomannut minun äitini, siskoni, minun entinen työpaikkalääkäri, minun kaverini ja ennenkaikkea minun avovaimoni, joka asuu ja kuulee minua vuorokauden ympäri. Jos se ei johdu hormonaalisista asioista, niin mistä tuollainen ongelma voi johtua? Minun ääni vaihtelee laidasta laitaan esimerkiksi niin, kun puhun niin ekat sanat tulee normaalilla äänen voimakkuudella, mutta sitten loput sanat tulee puolta hiljempaa, sitten niin että kun puhun niin on erittäin vaikea puhua kun ei ääntä saa lähtemään niin minun pitää huutaa kurkkusuorana, että siitä saa selvän ja sitten kerran on käynyt niin, että puhuessani äänen voimakkuustaso pienenee kokoajan ja lopulta häviää kokonaan. Sitten normaalitapaus on niinkuin pitääkin, että äänen voimakkuus pysyy samana eikä ole mitään ongelmia puhumisen kanssa. Näitä ääniongelmia on nyt alkanut tulemaan entistä enemmän. Ennen aamulla minulla oli ihan normaali ääni, mutta nykyään se saattaa heitellä oli sitten kyse mistä kellon ajasta tahansa. Joten mistä ihmeestä tälläinen asia voisi johtua? Onko minun äänihuulissa vikaa, entä onko minun aataminomenassa jotain, joka pitäisi tutkia? Minkä alan lääkäriin kannattaisi ottaa yhteyttä? Tämä suoraan sanoen pistää vituttamaan, kun kukaan ei tee asialle mitään, enkä minä voi vaikuttaa asiaan mitenkään. Olen joutunut hakemaan tilapäistä apua psykiatrialta, kenelle olen myös kertonut ongelmista, mutta hän ei edes usko, että minussa on mitään vikaa vaan suoraansanoen nimitti minua luulotautiseksi ja tuputti lääkkeitä. Olen kumminki täysin varma asiasta, että jotain siellä on, joka pitäisi tutkia, mutta mikä? Toivoisin, että täältä löytäisin apua ongelmaani.
Olen 25-vuotias, työtön, kuntoutustuella elävä mies, jollä ei ole peruskoulutuksen lisäksi mitään koulutusta. Syön tällä hetkellä Seroquel nimistä lääkettä, joka pistää minut unten maille kaksi kertaa päivässä sekä tuo masennusta entistä enemmän. Toki Seroquelista jotain hyötyä on ollut, mutta lieneekö se placebo-vaikutusta tms. Minulla on todettu korkea verenpaine (140/104) mihin on ehdotettu lääkitystä, mutta en ole vielä alkanut niitä syömään, koska verenpaineeni nouseminen viittasi myös vahvasti aivolisäkkeen vajaatoimintaan, mutta näin ei kumminkaa ilmeisesti ole ja siten on todennäköistä, että joudun aloittamaan verenpainelääkkeiden syömisen. Elämäni saisi aivan uuden suunnan, mikäli ääni asia tulisi kuntoon. Olen jopa valmis syömään erektiolääkkeitä koko loppuelämäni, mutta tämä ääniasia on pakko saatava kuntoon opiskeluja ja työpaikkaa ajatellen varsinki, kun toiveammattini olisi myyntiedustajan työ, missä tärkein työväline on puhuminen.
Toivon sydämeni pohjasta, että täältä löytyisi vastaus ongelmaani
nm. Huolissaan tulevaisuudesta.
Hyvä kysyjä,
Olen endokrinologin kanssa samaa mieltä siitä, että testosteronin puute ei ole ongelmiesi syy. On luonnollista, että jos sinuun pistetään kerran viikossa anabolista steroidia (Sustanonia) niin oma hormonituotantosi laskee eli testosteroniarvo, LH ja FSH alenivat Sustanon-kuurin aikana ja vähitellen palautuivat normaaleiksi kuurin lopettamisen jälkeen. Elimistön säätelyjärjestelmä pyrkii pitämään testosteroni-pitoisuuden normaalina ja kun se huomaa, että testosteronia on liikaa (kuten sinulla oli Sustanon-kuurilla), vähentää se hormonituotantoa.
Se, että tunsit ensin voivasi paremmin Sustanon-kuurilla ei tarkoita, että elimistössäsi olisi ollut testosteronin puute. Anabolisilla steroideilla on luonnostaan mielialavaikutuksia ja kuka tahansa, johon pistetään Sustanonia, voi ensin kokea voivansa aiempaa pareammin.
Äänihäiriösi paras asiantuntija on foniatri. Foniatria eli puhe- ja äänihäiriöt on itsenäinen lääketieteen erikoisala, jonka piiriin kuuluvat puheen, kielen ja äänen häiriöt. Foniatreja toimii esimerkiksi sairaaloiden korva- nenä- ja kurkkutautien poliklinikoilla. En tiedä missä asut, mutta mikäli asut suuremmassa kaupungissa saatat löytää foniatrin vastaanoton yksityiseltä lääkäriasemalta. Mikäli et löydä foniatria, kannattaa sinun hakeutua korva-nenä ja kurkkutautien lääkärin vastaanotolle, jotka myös hoitavat ääniongelmia.
Ystävällisin terveisin,
