Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutustapa
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiksi sanotaan niitä ehkäisyvalmisteita, joissa on sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Näistä yhdistelmäehkäisytabletit ovat olleet käytössä jo 1960-luvulta alkaen. 2000-luvulla käyttöön ovat tulleet ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari.
Vaikka yhdistelmäehkäisyvalmisteiden (ehkäisytabletti, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari) annostelutavat ovat erilaisia, kaikki nämä ehkäisymuodot ovat vaikutustavaltaan, eduiltaan ja sivuvaikutuksiltaan niin samanlaisia, että niitä voidaan tässä käsitellä yhdessä. Yhdistelmäehkäisytablettien kohdalla esitettyä tietoa voidaan pääosin soveltaa myös ehkäisyrenkaaseen ja ehkäisylaastariin.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on kahta hormonia
Yhdistelmäehkäisyvalmisteet (ehkäisytabletti, -rengas ja -laastari) sisältävät sekä synteettistä keltarauhashormonia eli progestiinia että estrogeeniä. Estrogeenina on yleensä synteettinen etinyyliestradioli, minkä määrä nykyisissä yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on 15 – 35 mikrogrammaa vuorokaudessa. Synteettisenä progestiinina käytettävä aine vaihtelee eri valmisteiden välillä. Yhdistelmäehkäisyvalmistetta, joka sisältää estrogeenia enintään 30 mikrogrammaa päiväannosta kohti, sanotaan matala-annoksiseksi eli vähähormoniseksi.
Nykyisissä yhdistelmäehkäisytableteissa etinyyliestradiolin määrä on 15 – 35 mikrogrammaa tablettia kohti ja progestiiniosa vaihtelee valmisteiden välillä, minkä vuoksi eri valmisteiilla voi olla toisistaan poikkeavia ominaisuuksia.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteista ehkäisyrengas vapauttaa progestiinin lisäksi estrogeenia tasaisesti verenkiertoon vain noin 15 mikrogrammaa vuorokaudessa ja ehkäisylaastari keskimäärin 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutusmekanismit
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden ehkäisyteho perustuu ennen kaikkea ovulaation estymiseen. Tämä on pääasiallisesti keltarauhashormonin vaikutusta, joskin etinyyliestradiolillakin on osuutensa asiassa. Etinyyliestradioli on kuitenkin alun perin lisätty pillereihin säännöllistämään kuukautisia eli huolehtimaan kierron kontrollista. Valmisteet estävät munarakkulan kypsymisen ja munasolun irtoamisen. Lisäksi keltarauhashormoni muuttaa kohdunkaulan liman siittiöitä huonosti läpäiseväksi, jollainen se on normaalin kuukautiskierron loppupuolella. Hormonien vaikutuksesta myös kohdun onteloa verhoava limakalvo eli endometrium ohenee. Vaikutuksen voimakkuus riippuu valmisteen sisältämän keltarauhashormonin ja etinyyliestradiolin määristä, niiden keskinäisistä suhteista sekä hormonien annostelutavasta (vaikutusreitistä), mistä johtuen toiset valmisteet niukentavat kuukautisvuotoja tehokkaammin kuin toiset.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteita käytettäessä aivolisäkehormonit (LH, FSH) eivät vaikuta. Naissukuhormonit (estrogeeni ja keltarauhashormoni) tulevat vereen synteettisessä muodossa yhdistelmäehkäisyvalmisteesta. Nämä synteettiset naissukuhormonit viestittävät aivoihin sukuhormonien määrän olevan riittävä, jolloin aivolisäkehormonien ja tätä kautta munasarjojen oma naissukuhormonituotanto ei käynnisty. Yhdistelmäehkäisyvalmisteet myös ehkäisevät prolaktiinin erityksen, joten normaalia imettävän naisen maidontuotantoa ei ole.
