”Vuosia sitten tehty avioehto tuli minulle yllätyksenä – luulin, että meillä on rakkausavioliitto”

Rakkausklinikalle kirjoittava nainen kertoo, että vuosia sitten laadittu avioehto tuli hänelle yllätyksenä hiljattain. Nyt hän kokee tulleensa ohitetuksi ja olonsa turvattomaksi. Järkytyksestä huolimatta nainen haluaisi kuitenkin jatkaa pitkää, yli 25 vuotta kestänyttä avioliittoa miehensä kanssa. Hän haluaisi kuitenkin tehdä avioehtoon muutoksia, mutta puoliso ei näe niille tarvetta – hän katsoo ansainneensa koko omaisuutensa itse. Naisen mukaan mies pelkää, että vaimo hakisi eroa ja jakaisi varallisuutensa uuden kumppanin kanssa. Nainen on ehdottanut ammattiavun hakemista tilanteen ratkaisemiseksi, mutta mies ei ole suostunut siihen.

Avioehtoon vaaditaan aina molempien osapuolten suostumus. Perheneuvoja Juha Petterson kehottaakin selvittämään, millaisesta sopimuksesta tässä tapauksessa on kyse. Parisuhteen raha-asioihin liittyviä pelkoja ja huolia hän kannustaa käsittelemään pariterapiassa, jossa ammattitaitoinen terapeutti ohjaa keskustelua.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

Olemme olleet 25 vuotta naimisissa. Hiljattain tuli ilmi, että meillä on avioehto, joka on tehty 13 vuotta sitten. Tämä tuli minulle täysin yllätyksenä. Olen luullut, että meillä on rakkausavioliitto, mutta se onkin valjastettu toisen taloudellisen tilanteen kasvattamiseen. Koen, että minut on vaimona ohitettu. Tunnen turvattomuutta ja koen olevani mitätön. Rakastan miestäni ja haluaisin jatkaa parisuhteessa, mutta haluaisin myös avioehtoa muutettavan. Mieheni ei näe avioehdon muutokselle tarvetta. Olen myös pyytänyt, että hakisimme apua ja keskustelisimme ammattilaisen kanssa, mutta mieheni ei ole halukas siihen. Mieheni suurin huoli on, että haluaisin jossain vaiheessa erota ja koska en pidä –mieheni sanojen mukaan – rahaa tärkeänä, jakaisin omaisuuteni uuden kumppanini kanssa. Mieheni kokee itse ansainneensa koko omaisuutensa ja että minulla vaimona on ollut yhtäläiset mahdollisuudet omaisuuden kasvattamiseen. Minä taas olen luullut, että elämme ja rakennamme yhdessä tätä elämää yhteisen hyvän eteen. Nimimerkillä rakkausavioliitosta bisnesavioliitoksi.

Perheneuvoja Juha Petterson vastaa:

Hei, viestisi perusteella teidän välillänne on syntynyt kriisi tehdystä avioehdosta ja sen merkityksestä. Kirjoitat, että 13 vuotta sitten tehty avioehto tuli sinulle täytenä yllätyksenä. Avioehtoa ei kuitenkaan voi tehdä yksin, vaan se vaatii molempien puolisoiden suostumuksen. Pohdin, minkälaisesta miehesi tekemästä dokumentista on kysymys, sillä ilman sinun suostumustasi ja allekirjoitustasi avioehto ei ole juridisesti sitova. Teidän kannattaa olla yhteydessä juristiin, jos on tarpeen selvittää tarkemmin, minkälaisesta välillänne olevasta sopimuksesta on kysymys ja mikä sen käytännön merkitys on.

Avioehdolla, johon viestissäsi viittaat, ei siis välttämättä ole juridisesti merkitystä, mutta sen tunnemerkitys on kuitenkin sinulle suuri. Koet, että miehesi on sopimuksella ohittanut sinut ja keskittynyt oman taloudellisen tilanteensa kohentamiseen ja turvaamiseen. Luulit, että rakennatte yhdessä tulevaisuuttanne, mutta avioehto viestii sinulle nyt muuta ja tunnet siksi turvattomuutta. Kyseenalaistat, perustuuko avioliittonne lainkaan rakkaudelle.

Sanot viestissäsi, että avioehto tehtiin 13 vuotta sitten. Olitte ehtineet olla naimisissa jo toistakymmentä vuotta. Tapahtuiko suhteessanne tai elämässänne silloin jotain, mikä teki avioehdon tekemisen ajankohtaiseksi? Vaikuttaa siltä, että ainakin tällä hetkellä miehesi suhtautuu epäilevästi suhteenne tulevaisuuteen. Mihin mahtaa perustua hänen ajatuksensa siitä, että tulette kuitenkin eroamaan?

Jos miehesi kokee turvattomuutta suhteessanne, voisi kuvitella, että hänen olotilaansa voisi helpottaa keskustelu ulkopuolisen ammattilaisen kuten pariterapeutin kanssa. Tiedätkö, mikä mahtaa olla syynä sille, ettei miehesi halua turvautua ulkopuoliseen apuun? Mitkä ovat hänen mielikuvansa pariterapiasta ja siihen liittyvät mahdolliset odotukset tai niiden puute? Jokaisella meistä on kokemusta siitä, kuinka ajatukset alkavat kiertää kehää ja asioiden muuttuminen tuntuu lähes mahdottomalta. Ainakin oman kokemukseni mukaan juuri silloin joku ulkopuolinen voi antaa tilanteeseen näkökulman, joka avaa uuden polun ja herättää toivon uusista mahdollisuuksista. Lisäksi ammattitaitoinen pariterapeutti osaa johtaa keskustelua niin, että teidän molempien näkökannat ja huolenaiheet kuullaan ja ne tulevat paremmin ymmärretyksi.

Sanot viestissäsi, että miehesi pahin pelko on, että jakaisit omaisuutesi kuvitellun eron jälkeen jonkun toisen miehen kanssa. Jos todella eroaisitte ja omaisuutenne jaettaisiin, niin mitä oikeastaan siinä vaiheessa miehellesi kuuluisi, miten ja kenen kanssa varallisuuttasi käyttäisit? Pohdin, miten mainitsemasi avioehdon lisäksi yhteiset talousasianne on järjestetty? Minkälaiset mahdollisuudet teillä molemmilla on suhteessanne päättää talousasioista ja käyttää avioliitossanne rahaa? Oman ymmärrykseni mukaan talousasioita voidaan parisuhteissa järjestää monella tapaa onnistuneesti. Olennaista on, että puolisot tietävät minkälaiset arvot ohjaavat taloudenpitoa – esimerkiksi oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, avoimuus ja rehellisyys. Kuten viestissäsi tuot esille, ei tunnu hyvältä yllättäen tajuta, että talousasioitanne ovat ohjanneet hyvin erilaiset ajattelumallit ja periaatteet.

Toivottavasti löydätte keskusteluyhteyden ja saisitte tilanteeseenne selvyyden. Olisi tärkeää, että pääsisitte kiinni niihin tunteisiin ja tilanteisiin, jotka ovat synnyttäneet välillänne epäluottamusta yhteisestä tulevaisuudesta. Voisitte puhua siitä, mitä muutoksia suhteessanne pitäisi tapahtua, ettei tarvitsisi varautua pahimpaan vaan voisitte keskittyä siihen, mikä olisi teille yhdessä parasta.

Terveisin, Juha Petterson

Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.