Mikään normaaliolosuhteissa tapahtuva seikka ei kyennyt selittämään allergista reaktiota.
Kun saatiin selville, että poika oli reagoinut samalla tavalla pähkinöihin ollessaan 1-vuotias, verensiirtoon käytetyn veren luovuttajiin otettiin yhteyttä pian verensiirron jälkeen. Saatiin selville, että viidestä luovuttajasta kolme oli syönyt paljon pähkinöitä verenluovutusta edeltävänä iltana.
Pähkinä-allergeenit säilyvät elimistössä pitkään. Tapauksen jälkeen tehtiin verikokeita jotka todistivat, että allergeeneja voidaan löytää verenkierrosta jopa 24h pähkinöiden syömisen jälkeen. Allergeenejä myös on tarpeeksi aiheuttamaan allergisen reaktion. Kokeiden tulokset osoittavat, että 24 tunnin ajan verenluovuttajan syömien pähkinöiden allergeenit voivat siirtyä veren mukana potilaaseen, ja aiheuttaa allergisen reaktion.
SPR Veripalvelu ei vielä ollut kuullut raportista enempää, mutta kertoi, että allergeenien siirtymisen mahdollisuus on tiedotettu jo kauan sitten. Allergisia reaktioita voi aiheutua verensiirroissa myös siten, että verivalmiste sisältää tiettyjä vasta-aineita ja potilaan veressä on allergiaa aiheuttavia aineita (Archives of Internal Medicine, 2007).
Suomessa vakavia tapauksia ei ole raportoitu, mutta lieviä allergistyyppisiä reaktioita on tullut Veripalvelun tietoon. ” Tarkempia selvityksiä tehdään vakavissa tapauksissa, jollaisia on vain murto-osassa verensiirtoreaktioista.” sanoo Susanne Ekblom-Kullberg SPR Veripalvelun sisätautien erikoislääkäri.
Suomessa tapauksen pohjalta ei ole suunnitteilla muutoksia verenluovutusta edeltävään seulontaan, osittain siksi, että ruoka-aineallergioiden määrä tekisi luovuttajien ruoka-ainerajoitukset todella hankaliksi. ”Nykyisten valintakriteerien mukaan henkilö, jolla joskus on ollut anafylaktinen, eli vakava henkeä uhkaava allerginen reaktio ei voi luovuttaa, koska hänellä voi olla korkeita vasta-ainetasoja kyseistä allergeenia kohtaan veressään.” Ekblom-Kullberg kertoo. Suomessa on vuodesta 2008 asti käytetty poolattua plasmavalmistetta, jossa satojen luovuttajien veriplasmayksiköt sekoitetaan. Tämä osaltaan laskee mahdollisten allergiaa aiheuttavien ainesten määrää veressä, ja alentaa allergisten reaktioiden riskin.
Tapauksesta raportoinut lääkäri Joannes F.M Jacobs, Radboud University Nijmegen Medical Center:stä Alankomaista sanoo, että tällaisten tapausten varalta tulisi selvittää, kuinka usein ja miten tällaista voi tapahtua. Suomessa raportointia ja tutkimuksia seurataan jatkuvasti.
Lähteet: Archives of Internal Medicine, New England Journal of Medicine, Reuters
