Verenkierto- ja hengityselimistön huono kunto nostaa metabolisen oireyhtymän riskiä
Suomessa metabolinen oireyhtymä on noin kolmasosalla aikuisväestöstä. Vähäinen liikunta, epäterveelliset ravintotottumukset ja lihavuuden voimakas lisääntyminen ovat keskeisiä syitä metabolisen oireyhtymän yleisyyteen. Rasvan kertyminen vatsaontelon sisään heikentää sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, johtaa kudosten heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen ja aiheuttaa elimistöön kroonisen matala-asteisen tulehduksen.
Suomessa metabolinen oireyhtymä on noin kolmasosalla aikuisväestöstä. Vähäinen liikunta, epäterveelliset ravintotottumukset ja lihavuuden voimakas lisääntyminen ovat keskeisiä syitä metabolisen oireyhtymän yleisyyteen. Rasvan kertyminen vatsaontelon sisään heikentää sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, johtaa kudosten heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen ja aiheuttaa elimistöön kroonisen matala-asteisen tulehduksen.
Oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, koska sen tiedetään lisäävän riskiä aikuistyypin diabetekseen ja valtimoita ahtauttaviin verisuonisairauksiin.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli laajentaa tietämystä metabolisen oireyhtymän yhteydestä vähemmän tunnettuihin riskitekijöihin kuten huonoon verenkierto- ja hengityselimistön kuntoon, matala-asteiseen tulehdukseen ja ateroskleroosiin ikääntyneillä henkilöillä. Väestötason tutkimusta näiltä alueilta ei juuri ole.
Verenkierto- ja hengityselimistön kunnolla merkitystä
Tutkimus perustuu kahteen väestöpohjaiseen itäsuomalaiseen aineistoon. Ikääntyvien miesten ja naisten verenkierto- ja hengityselimistön kunnon ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä tutkittiin laajassa liikuntainterventiotutkimuksessa (Dose-responses to exercise training, DR’s EXTRA).
Matala-asteisen tulehduksen yhteyttä metabolisen oireyhtymän kehittymiseen sekä metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden yhteyttä ateroskleroosin etenemiseen tutkittiin ikääntyneiden naisten 12-vuotisessa seurantatutkimuksessa.
Verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa kartoitettiin maksimaalisella polkupyörätestillä, ateroskleroosin etenemistä kaulavaltimon seinämän paksuuden ultraäänimittauksella ja matala-asteista tulehdusta määrittämällä seerumin herkkä C-reaktiivinen proteiini (hsCRP).
Miehillä ja naisilla, joilla oli huonoin hapenottokyky, oli yli kymmenkertainen metabolisen oireyhtymän riski verrattuna parempikuntoisiin miehiin ja naisiin. Matala-asteisen tulehduksen tärkeyttä metabolisen oireyhtymän kehittymisessä kuvastaa se, että jo pieni hsCRP:n nousu 12 vuoden aikana kasvatti metabolisen oireyhtymän riskiä yli nelinkertaiseksi.
Naisilla, joille kehittyi metabolinen oireyhtymä 12 vuoden aikana, oli kaulavaltimoiden paksuuden muutos noin kaksinkertainen verrattuna heihin, joille ei oireyhtymää kehittynyt. Ateroskleroosin eteneminen oli puolestaan suurinta naisilla, joilla oli niin sanottu omenalihavuus eli suuri vyötärönympärys ja kapea lantio.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että alhainen verenkierto- ja hengityselimistön kunto ja matala-asteinen tulehdus yhdessä muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kanssa lisäävät metabolisen oireyhtymän ennustearvoa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa metabolinen oireyhtymä todetaan, sitä paremmassa kunnossa valtimot ovat.
Jotta voitaisiin määritellä sopiva liikuntamuoto ja -annos sekä ravinnon vaikutus metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä ja hoidossa, tarvitaan uutta tutkimustietoa riittävän pitkäkestoisista väestötasoisista interventiotutkimuksista. (Finfood)
