Eniten ravintoaineiden puutoksia esiintyy syötettävillä vanhuksilla. Dementiakodeissa monen asukkaan päivittäinen energiansaanti saattaa jäädä jopa alle 1 000 kilokalorin.
-Tällöin keho menee täysin säästöliekille, siinä ei elämässä paljon muuta tehdä, totesi Turussa Ravitsemushoidon strategiapäivillä puhunut ravitsemusasiantuntija Merja Suominen Ravitsemuskuntoutuksesta.
Varhainen tunnistaminen avainasia
Sekä laitoksissa että kotona asuvien vanhusten ravitsemustilaa voidaan arvioida niin sanotulla MNA-testillä (Mini Nutritional Assessment). Testin tulosten mukaan tutkittavat jakautuvat ali- ja virheravittuihin, aliravitsemusrajalla oleviin ja hyvän ravitsemustilan omaaviin.
Tutkimusten mukaan ravitsemushoito auttaa eniten niitä, joille vajaaravitsemustila on vasta kehittymässä. Varhainen tunnistaminen hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä, toteaa Suominen.
Tutkimuksiin osallistui sekä vanhain- että dementiakotien asukkaita ja iäkkäitä sairaalapotilaita, yhteensä 3 157 henkilöä. Dementiakotien asukkaiden energia- ja ravintoaineiden saantia arvioitiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Lisäksi hoitajille ja ruokapalveluhenkilöstölle annettiin ravitsemuskoulutusta.
Valtaosalla aliravitsemusta
MNA-testin tulokset olivat hätkähdyttäviä: 11 – 57 prosenttia tutkituista oli aliravittuja ja 40 – 89 prosentilla alttius virheravitsemukseen oli kasvanut. Vain murto-osalla, 0 – 16 prosentilla tutkituista, ravitsemustila oli hyvä.
Suomisen mukaan hoitajilla voi olla joskus virheellinen käsitys dementoituneelle vanhukselle sopivasta ruokavaliosta. Itse asiassa hoitajat hämmästyivät, kuinka vähän asukkaat saivat energiaa.
Rasvan käyttöä saatetaan pelätä liikaa. Esimerkiksi iltapäiväkahvilla kannattaisi tarjota pullaa, keksiä, rahkavälipalaa tai marjapiirakkaa. Myös täydennysravintovalmisteilla voidaan lisätä energiansaantia silloin, kun ruokahalu on huono.
Täydennysravintovalmisteiden käyttö vähentää sairaalahoitopäiviä ja kuolleisuutta sekä parantaa sairaiden vanhusten ravitsemustilaa.
Yhdessä keskustellen
Menestyksellinen ravitsemushoito vaatii moniammatillista yhteistyötä ja työkaluja vajaaravitsemuspotilaiden tunnistamiseen.
Keskustelu yhteisen pöydän ääressä on tehokkain tapa opettaa ravitsemuskoulutusta. Kirjallisuudesta ja luennoilta ammennettu tieto sen sijaan tuppaa unohtumaan nopeasti, tietää Suominen.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun yliopettaja, koulutuspäällikkö Enni Mertanen totesi seminaarissa, että usein asia menee niin, että keittiöhenkilöstö valmistaa ruuan, vuodeosasto hoitaa potilaan ja laitoshuoltajat jätetään vastuuseen ravitsemushoidon toteuttamisesta.
Ruoka loppuu kesken ja jäähtyy
Mertanen ottaa esille muutamia opinnäytetöissä esille ponnahtaneita ravitsemushoidon kipupisteitä vanhustenhoidossa. Ruuanjakelu voi olla hidasta, ja usein ruoka ehtii jäähtyä tai loppuu kesken.
Yksi yllättävä seikka oli se, että sosemaisen ruokavalion syöjille ei tarjottu leipää, koska se oli hoitajien mielestä “pahannäköistä”. Soseutettu ruoka ja sosemaiset salaatit koettiin tyrmäävinä. Usein ruuan ulkonäöstä ei voinut päätellä, mitä “mössö” piti sisällään. Hedelmiä tarjottiin niukasti.
Tehokkaaseen ravitsemushoitoon pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä se parantaa vanhuksen elämänlaatua ja vähentää sairastuvuutta.
Elintarviketieteiden tohtori Merja Suominen selvitti touko-heinäkuussa 2008 Nutricia Medical Oy:n toimeksiannosta seitsemän eri vanhainkodin asukkaiden ravitsemustilaa. Selvitykseen osallistui kaiken kaikkiaan 327 vanhusta Akaalta, Espoosta, Helsingistä, Hyvinkäältä ja Vantaalta. Nutricia Medical Oy pitää tiedotustilaisuuden Merja Suomisen tutkimuksesta tiistaina. Paikalla on myös sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. (Finfood)
Lähde: Finfood Uutispalvelu 01.09.2008
LisätietojaLääkärikirja: Dementia – Poliklinikka.fiLääkärikirja: Ummetus – Poliklinikka.fi
