Voi hyvin

Vältä näitä kemikaaleja

Vältä näitä kemikaaleja
Mitä ovat PAH-yhdisteet? Entä ftalaatit? Näitä kannattaa välttää!

Bentseeni:

Bentseeniä sisältäviä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä käytetään muun muassa muoveissa, väreissä, pesuaineissa, synteettisessä kumissa ja kankaissa. Tutkijat ovat myös kiinnostuneet bentseenistä, jota saattaa syntyä virvoitusjuomien pitkäaikaisesta säilyttämisestä lämpimässä tilassa.

Bentseenin on todettu aiheuttavan syöpää sekä aiheuttavan mutaatioita perimään.

Näin vältät: Ole tarkkana erityisesti Aasiassa ja Intiassa valmistettujen tummaksi värjättyjen tekstiilien kanssa.

Bromatut palonestoaineet:

Paloturvallisuutta lisääviä palonestoaineita käytetään muun muassa televisioissa, tietokoneissa ja huonekalutekstiileissä. Pahimpia aineita on jo kielletty tai niiden käyttöä rajoitettu. Aineet eivät hajoa ja kertyvät elimistöön sekä kaatopaikoilta ravintoketjuun. Kehoon aineet kertyvät pääasiassa kalasta, mutta myös hengityksen ja ihon kautta. Kotona palonestoaineet joutuvat ympäristöön hienojakoisena pölynä, joka sitoutuu huonepölyyn.

Kaikkia vaikutuksia ei tiedetä tarkasti. Bromatut palonestoaineet saattavat häiritä hormonitasapainoa ja altistaa kakkostyypin diabetekselle.

Näin vältät: Voit halutessasi varmistaa myyjältä, ettei tuote sisällä bromattuja palonestoaineita. Tuuleta ja siivoa pölyt säännöllisesti. Älä pidä laitteita turhaan päällä. Lämpö ja tuulettimet tehostavat vaarallisten aineiden siirtymistä ilmaan.

PAH-yhdisteet:

PAH on lyhenne sanoista polysyklinen aromaattinen hiilivety. PAH-yhdisteitä muodostuu, kun puu tai muu orgaaninen aine palaa epätäydellisesti. Niitä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä ja ne kulkeutuvat ilmakehän virtausten mukana. Myös elintarvikkeisiin syntyy PAH-yhdisteitä prosessoinnin, kuten savustamisen, kuivaamisen ja grillaamisen yhteydessä. Eniten niitä esiintyy savustetussa kalassa ja paahdetussa lihassa. Lisäksi PAH-yhdisteitä esiintyy tuotteissa, joissa on käytetty kumia, esimerkiksi vasaran varsissa.

Monet PAH-yhdisteet aiheuttavat syöpää tai mutaatioita. Mahdollisia altistumisen seurauksia ovat myös lisääntymishäiriöt ja vastustuskyvyn heikkeneminen.

Näin vältät: Älä grillaa ruokaa mustaksi. Älä polta grillissä käpyjä, pihkaista tai käsiteltyä puuta. Odota, kunnes hiilet ovat valmiita ja vältä hiilten leimahtelua. Estä ruuasta irtoavan rasvan valuminen hiilloksen päälle. Varmista, miten elintarvikkeen savustus on toteutettu. Savustussauna aiheuttaa korkeimmat PAH-pitoisuudet, kun taas  leppäsavu sekä savustaminen matalassa lämpötilassa pitävät pitoisuudet matalina.

Dioksiinit ja furaanit:

Dioksiineja ja furaaneja syntyy muun muassa kloorivalkaisussa ja jätteenpoltossa. Dioksiinit kulkeutuvat maapallolla ilmavirtojen mukana. Rasvaliukoiset aineet kerääntyvät ravintoketjun eläinrasvoihin. Itämeren rasvaiset kalat, kuten silakka ja lohi ovat suurimmat dioksiinien saantilähteet. Lisäksi niitä kertyy maitoon, kananmuniin  ja poronlihaan. Kotimaisessa kasvatetussa kirjolohessa ja Norjan lohessa on vain vähän dioksiineja. Furaania saattaa muodostua lämpökäsiteltyihin ruokiin, kuten säilykkeisiin.

Riskiryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret, sekä hedelmällisessä iässä olevat naiset. Pitkäaikaisaltistuksessa pienetkin pitoisuudet ovat merkittäviä. Dioksiinit voivat häiritä sikiön kehitystä ja runsas altistuminen nostaa syöpävaaraa. Aineet voivat aiheuttaa myös vastustuskyvyn heikkenemistä, hormonaalisia häiriöitä ja diabetesta.

Näin vältät: Isoa silakkaa, taimenta tai Itämeren lohta suositellaan syötäväksi korkeintaan 1–2 kertaa kuussa.

Akryyliamidi:

Terveydelle haitallista akryyliamidia syntyy ruokiin, kun hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita kuumennetaan korkeissa lämpötiloissa: friteerataan, paistettaan tai grillataan. Suurimpia pitoisuuksia on löydetty perunalastuista ja ranskalaisista perunoista.

Akryyliamidi saattaa aiheuttaa suurina altistusannoksina syöpää.

Näin vältät: Vältä käristämistä ja kypsennä ruoka hitaasti hauduttaen. Syö ranskalaisia perunoita ja perunalastuja kohtuudella.

Kadmium:

Raskasmetalleihin kuuluvaa kadmiumia on lannoitteissa ja lietteissä sekä teollisuus- ja liikennepäästöissä. Kadmium kerääntyy erityisesti kasviksiin, viljoihin, äyriäisiin, sieniin ja pellavansiemeniin. Esineistä korkeita kadmiumpitoisuuksia on mitattu leluissa ja koruissa.

Korkeille kadmiummäärille altistuvat sisäelinten, katkarapujen, pellavansiementen ja sienten suurkuluttajat, tupakoitsijat ja henkilöt, joilla on raudan, kalsiumin tai D-vitamiinin puutetta Kerääntyy munuaisiin ja heikentää munuaisten toimintaa.

Näin vältät: Syö harkiten sisäelimiä, katkarapuja ja pellavansiemiä.

Bisfenoli A:

Bisfenoli A:ta käytetään muoviteollisuudessa kovettaja-aineena. Sitä käytetään muun muassa CD-koteloissa ja elintarvikepakkauksissa. Bisfenoli A:ta saattaa irrota esimerkiksi polykarbonaattipulloista. Aine kertyy jätteistä luontoon ja kotona myös pölyn joukkoon.

Vaikuttaa hormonitoimintaan lisäten estrogeenihormonin tuotantoa sekä lisää sydänsairaus- ja diabetesriskiä

Näin vältät: Voit vältellä pulloja ja säilytysastioita, joissa on polykarbonaattia eli PC:ta ja suosia säilytyksessä ja ruoan kuumentamisessa lasi- tai keramiikka-astioita. Myös muovisen tuttipullon voi korvata joko lasisella tai polyeteeni- tai polypropeenipullolla ja maidon lämmittämistä muovipullossa voi välttää.  

Ftalaatit:

Ftalaatit ovat ryhmä kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään PVC-muovien pehmentämiseen. Ftalaatteja esiintyy ruoan pakkausmateriaalien lisäksi rakennusmateriaaleissa, huonekaluissa, vaatteissa, kosmetiikassa, leluissa, autoissa, puhdistusaineissa ja hyönteismyrkyissä. Ftalaattien käyttöä lastentarvikkeissa on lainsäädännöllä rajoitettu, mutta pitoisuusrajan ylityksiä on jatkuvasti. Ftalaatteja päätyy ihmisten elimistöön sekä ruoan että hengityksen mukana tai ihon läpi.

Ftalaattien kokonaissaannin arvioinnissa on monia puutteita. Niiden on todettu aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä, heikentävän lisääntymiskykyä sekä haittaavan sikiön ja lasten kehitystä.

Näin vältät: Säilytä ja kuumenna ruoka lasisissa tai keraamisissa astioissa. Suosi luonnonkosmetiikkaa.

PFAS = perfluoratut alkyyliaineet (sekä PFOS että PFOA):

PFOS (perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen yhdisteet): Rajoitus REACH-asetuksessa: ei saa saattaa markkinoille tai käyttää, jos pitoisuus ylittää 0,005 %. Ei saa olla esineissä, jos pitoisuus 0,15 % tai yli. Näin ollen ao. ainetta on vain tuotteissa, jotka ovat olleet markkinoilla ennen 27.6.2008. Käyttö on vielä sallittu toistaiseksi sammutusvaahdoissa, jotka ovat vielä varastossa.

Sen sijaan PFOA (perfluoro-oktaanihappo) on edelleen sallittu aine, mutta arvioinnin alla. Ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, sillä todistusnäyttö sen haitoista on ollut ristiriitaista. Ainetta esiintyy mm. teflonpinnoitetuissa vaatteissa ja ruoanvalmistusastioissa. Terveydellisiin haittavaikutuksiin kuuluvat kilpirauhashormonipitoisuuksien muutokset, maksan toiminnan heikkeneminen ja rasva-aineenvaihdunnan muutokset.

Näin vältät: Tarkista, että joka sään tai vedenpitävien vaatteiden ja jalkineiden pinnat ovat ehjiä. Suihkuta vettähylkivät suojasuihkeet ulkotiloissa.

Torjunta-ainejäämät:

Torjunta-aineilla suojellaan viljelykasveja tuholaisilta tai taudeilta. Torjunta-aineita ovat myös karjatiloissa käytettävät rotanmyrkyt. Kotimaisissa tuotteissa torjunta-ainejäämiä on eniten rukiissa, kaurassa ja mansikassa. Muualta tuoduista elintarvikkeista mitatut pitoisuudet ovat olleet korkeimpia omenoissa, päärynöissä, viinirypäleissä, sitrushedelmissä ja paprikassa. Pitkälle jalostetuissa elintarvikkeissa kasvinsuojeluaineiden jäämiä ei juuri esiinny. Jäämiä kuitenkin esiintyy esimerkiksi perunavalmisteissa, teessä, kuivatuissa yrteissä ja kylmäpuristetuissa öljyissä.

Vaikutukset vaihtelevat aineesta toiseen. Aineet saattavat häiritä hormonitasapainoa ja aiheuttaa allergioita tai astmaa.

Näin vältät: Pese tai kuori hedelmät ja kasvikset. Osta luomuviljeltyjä kasviksia ja hedelmiä etenkin, jos olet kasvissyöjä ja käytät erityisen paljon kasvikunnan tuotteita. Luonnonmukaisessa tuotannossa kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty lukuun ottamatta joitakin kemiallisia ja teollisesti valmistettuja biologisia valmisteita.

Julkaistu: 27.8.2010
1 kommentti