Vaatteiden kierrätys tuo hyvän omantunnon - totuus on karumpi kuin luulet


Vaatteiden kierrätys on hieno ajatus, mutta monet sinulle kelpaamattomat vaatteet päätyvät roskiin. Neuvomme, mitä käytetyille vaatteille kannattaa tehdä.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Vaatteiden kierrätys luo hyvän mielen, olethan juuri tehnyt ekoteon. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Suomessa syntyy tekstiilijätettä 71,5 miljoonaa kilogrammaa vuonna 2017, Talouselämä uutisoi. Tästä valtavasta määrästä 80 prosenttia poltetaan energiatuotannoksi. Mitä tapahtuu lopuille yli 14 miljoonalle kilolle?

Suomalaiset ovat ahkeria vaatelahjoittajia. Suosituin lahjoitusten kohde on hyväntekeväisyysorganisaatio UFF, joka sai vuonna 2017 vaatelahjoituksia yli 14,6 miljoonaa kiloa. Näistä vaatteista UFF lajittelee vaatteet uudelleenmyyntiin, kierrätettäväksi teollisuusmateriaaliksi tai poltettavaksi energiantuotantoon.

UFF myy lahjoitusvaatteet valtaosin tukkuna Venäjälle ja Baltian maihin. UFF:n Suomen varainhankintamyymälöissä myydään 4,3 prosenttia lahjoitusvaatteista. UFF myös lahjoittaa käyttökuntoisia vaatteita Afrikkaan yhteistyöjärjestöilleen, jotka tukkumyyvät ne eteenpäin rahoittaakseen kehityshankkeita. Tällä toiminnalla on kuitenkin varjopuoli – lahjoitusvaatteet köyhdyttävät maiden omaa vaateteollisuutta.

Eko- ja kierrätysmuodin ammattilainen Outi Pyy ei pidä tätä lahjoitusvaatteiden vientiä Afrikkaan kestävänä toimintana, vaan vaatteet tulee uudelleenkäyttää, kierrättää tai polttaa jätteenä oman maan sisällä, tai edes Euroopan alueella – näin vaatteen hiilijalanjälki on pienempi ja jäte tulee käsiteltyä vastuullisesti.

Mitä eroa on kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä?

Kierrättäminen kuulostaa mukavan ekologiselta, ja sopii puheeseen sujuvammin kuin uudelleenkäyttö. Nämä tarkoittavat kuitenkin eri asioita. Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä määrittelee kierrätystermit näin:

– Kierrätys tarkoittaa materiaalin hyötykäyttöä uuden tuotteen raaka-aineena käsittelemällä sitä mekaanisesti tai kemiallisesti.

Kierrätys-sanan käyttö vaatii sen, että siksi kutsuttava materiaali on tai on ollut jätettä jossain vaiheessa.

– Uudelleenkäyttö on tuotteen tai sen osan uudelleen käyttämistä sellaisenaan.

Esimerkiksi kirppareilta ostettujen materiaalien käyttö käsitöissä tai vanhojen vaatteiden käyttö kotona siivousrätteinä.

– Poistotekstiili voi olla käyttökelpoista, tai käytöstä poistettua tekstiiliä, mutta omistajalleen tarpeetonta.

Mistä tunnistaa kestävän ja laadukkaan vaatteen?

Pesulappu on hyvä tarkistaa – siinä kerrotaan vaatteen materiaali ja sen hoito-ohje. Hyvän materiaalin voi oppia tunnistamaan kosketuksella. Luonnonkuitujen, kuten puuvillan ja villan laadun erottaa jo tunnustelemalla vaatetta, mutta näistäkin kuiduista löytyy huomattavia laatueroja. Näppituntumaa voi kehittää laadun tunnistamiseksi.

Monesti vaate ei ennätä kulua rikki, vaan se nyppyyntyy ja nuhraantuu käyttökelvottomaksi. Jos vaatteessa on jo kaupassa nukkaa, niin käytössä se tulee kulahtamaan nopeasti. Vaatteen viimeistely kertoo myös sen laadusta – tarkista saumat ja niiden päättelyt, ettei lankoja hapsota tai saumoissa ole valmiiksi repeämiä. On tärkeää huoltaa vaatetta sen ohjeiden mukaan - liiallinen konepesu tai rumpukuivaus voi pilata vaatteen nopeasti.

Outi Pyy kirjoittaa blogia kestävästä muodista.

Outi Pyyn vinkit kestävän vaatteen löytämiseen

– Ota selvää tekstiilien ekologisesta hoidosta ja pesuohjeista. Oikeanlainen vaatehuolto antaa tuotteille valtavasti lisää käyttökertoja. Esimerkiksi neuleita en itse vesipesisi koneessa, ne voi tuulettaa ja pakastaa.

– Suosi paksumpia materiaaleja, sillä ne kestävät paremmin kulutusta kuin ohuemmat materiaalit.

– Aluspaitojen käyttö pitää päällä pidettävän vaatteen, olipa se kauluspaita, jakku tai neule, käyttökelpoisena pidempään. Alusvaatteet suojaavat vaatetta hieltä ja ihotalilta, ja näin vältyt turhalta pesemiseltä.

Millainen vaate on ekologinen?

Sellainen vaate, jota tulee käytettyä usein. On mahdotonta sanoa, mikä materiaali olisi ekologisin vaihtoehto – jokaisella materiaalilla on hyvät ja huonot puolensa, sekä tuotannollisesti että käytössä. Suurin vaikutus on sillä, kuinka paljon vaatteita ostaa. Hankimme tänä päivänä viisi kertaa niin paljon vaatteita kuin mitä 80-luvulla.

Kierrätetystä materiaalista valmistetulla tai käytettynä ostetulla vaatteella on aina pienempi hiilijalanjälki kuin uudesta materiaalista valmistetulla. Ehkä ekologisin vaate on se, jonka käyttää loppuun tai oman käytön jälkeen se kestää vielä toiselle ja kolmannellekin kierrokselle jonkun muun käyttämänä.

Minne tarpeettomat vaatteet pitää viedä?

Ehjät ja puhtaat vaatteet voi viedä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyspisteisiin tai suoraan myymälään. Sulje vaatteet muovipussiin ja pudota keräyskonttiin. Vaatteiden tulee olla pakattu vesitiiviisti, märällä kelillä ja keväällä keräyskonteissa saattaa olla vettä!

Älä vie likaisia tai rikkinäisiä vaatteita järjestöjen keräykseen - niiden lajittelu vie turhaan työtekijöiden aikaa ja resursseja, ja vaatteet päätyvät lopulta sekajätteeseen, jonne olisit voinut viedä ne itsekin. Järjestöt eivät voi myöskään laittaa myyntiin alusvaatteita tai sukkia, jos niitä on käytetty – nämä kuuluvat sekajätteeseen.

Outi Pyy on sitä mieltä, että kaikki ennen 2000-luvun vaihdetta valmistetut vaatteet, tulisi laittaa keräykseen roskiksen sijaan, vaikka ne olisivat rikkinäisiä tai likaisia – niiden laatu on omaa luokkaansa, ja sen ajan vaatteita ei tulisi missään nimessä polttaa jätteenä.

Kirpputorille, lahjoitukseen, lumpuksi?

Kirpputorilla myynti on käyttökelpoisille vaatteille myös oiva vaihtoehto. Jos kirppistouhu ei innosta, lahjoita pois!

Rikkinäiset, ja puhtaat vaatteet, eli lumput, voi viedä niin kutsuttuihin lumppukeräyksiin. Kuivat ja puhtaat tekstiilit suljetaan pussiin, ja niitä ottavat vastaan monet vaatekaupat. Outi Pyy opastaa tarkastamaan vaatteen materiaalin, ennen sen pistämistä lumppukeräykseen; jos vaate on 100 prosenttisesti samaa kuitua, esimerkiksi 100 prosenttista puuvillaa tai polyesteriä, se voidaan jatkojalostaa teollisuuden käyttöön. Jos vaatteessa on eri kuitulaatuja, se kannattaa heittää sekajätteeseen – eri kuituja ei pystytä erottelemaan toisistaan kuitukierrätyksessä.

Lumppukeräyksistä vaatteet kulkeutuvat lajitteluun ja sieltä uusiokäyttöön tai kierrätykseen ominaisuuksiensa mukaan. Tämä on kuluttajalle kätevä tapa päästä eroon joutavista vaatteista. Kuitenkin kannattaa ottaa selvää, minne lumput niiden keräyspisteestä kuljetetaan. Jäävätkö ne Suomeen vai lähtevätkö ne ulkomaille? Onko vaatteen kuljettaminen ympäri maailmaa ekologisin vaihtoehto?

Likaiset, homeiset ja rikkinäiset vaatteet tulee laittaa sekajätteeseen, josta ne menevät poltettavaksi energiantuotantoon.

Outi Pyyn blogissa käsitellään vaatekierrätykseen liittyviä asioita.

Talouselämä 8/2017: Suomessa syntyy 71,5 miljoonaa kg tekstiilijätettä vuodessa – miljoonien eurojen liiketoimintamahdollisuudet jäävät nyt käyttämättä

Hanna Salmenperän haastattelu Telaketjun artikkelissa 3/2018: Mitä on poistotekstiili?

Julkaistu: 20.8.2018