Voi hyvin

Vaali vatsaa


Apua vatsavaivoihin kiinalaisesta lääketieteestä.
Kuvat Johanna Myllymäki

Ravinto vaikuttaa kehossa kaikkeen. Se kuljettaa ravinteiden lisäksi viestejä kehon eri osasten välillä ja tekee mahdolliseksi kehon sisäisen kommunikaation.

− Kaikki sairaudet perustuvat lopulta siihen, että ihminen syö ruoka-aineita, jotka eivät sillä hetkellä ole hyväksi niiden vaikutuksen takia. Aterioiden laadulla onkin paljon suurempi merkitys kuin olemme tottuneet ajattelemaan, Asta Lindroos sanoo. Hän on kiinalaisen lääketieteen (TCM) asiantuntija, taolainen ravintoterapeutti ja tsuboterapeutti ja -kouluttaja.  

Lindroos puhuu mielellään kehon akupunktiojärjestelmästä kommunikaatio­järjestelmänä. Ruoka-aineet vaikuttavat kehossa eri väylien eli meridiaanien välityksellä energian virtauksen laatuun ja eri elinten toimintaan ja yhteistyöhön.

− Jos syö itselle epäsopivaa ruokaa, kehon energiavirtaukseen tulee häiriö ja keho alkaa oireilla. Tarkkailemalla kehon muutoksia ja reagoimalla siihen voidaan paitsi hoitaa sairauksia mutta myös ylläpitää terveyttä, Lindroos sanoo.

Syö oikeaan aikaan

Kiirestressi ja varsinkin tunneperäinen stressi aiheuttavat vatsahappojen toiminnassa häiriöitä. Muutosta pitää stimuloida ravinnon keinoin. Paras tapa tasapainottaa tilannetta on syödä vähän ja useasti.

Tärkeää on myös syödä oikeaan­ aikaan, oli sitten stressaantunut tai ei. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikeimmin sulava ruoka tulisi syödä silloin, kun on virkeimmillään. Silloin ruoansulatus toimii parhaiten.

− Iltaa ja yötä kohden ruoansulatus pitäisi rauhoittaa sellaisilta ravinteilta, jotka ruoan­sulatuksen pitää mädättää. Tällaisia ovat esimerkiksi lihat, kalat, raa’at raasteet ja salaatit, eli kaikki hitaasti sulava ravinto, Asta Lindroos selittää.

Pääperiaatteena voikin pitää sitä, että aamiaisen tulisi olla runsas ja monipuo-linen ja lounaan tukeva. Illalla ateriat ovat helposti sulavia, jotta keho saa levätä

yöllä.

Jos syö väärään aikaan, ruoka muuttuu­ ruoansulatuskanavassa jätteeksi, josta­ pitää päästä eroon. Esimerkiksi iho-ongelmat, hikoilu, liman erittyminen, kaasunmuodostus ja vatsan turpoaminen aterioiden jälkeen ovat yleisiä oireita sopimattomasta ruokavaliosta.

Syö elämäntilanteen mukaan

Kiinalaisen lääketieteen mukaan ei ole varsinaisesti hyviä tai pahoja ruokia, vaan kaikilla ruoka-aineilla on omanlaisensa vaikutus ja niitä käytetään tietyissä tilanteissa. Terve ihminen voi syödä erilaisia ravintoaineita huolettomasti, kunhan ei syö liikaa.

− Ruokavalio vaihtelee olosuhteiden mukaan. Sairautta hoidettaessa ruokavalio on erilainen kuin silloin, kun ihminen on terve, Asta Lindroos kertoo.

– Myös erilaisissa elämäntilanteissa ruoka­valion tulisi vaihdella. Ei ole yhtä ainoaa, elämänmittaista oikeaa ruoka-ainelistaa.

Myös ulkoiset tekijät vaikuttavat kehoon, joka pyrkii sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin, kuten säähän, vuodenaikoihin ja vuorokauden aikojen vaihteluun.

Talvella tulisi välttää raakoja vihanneksia niiden viilentävän vaikutuksen vuoksi ja lisätä ruokavalioon lämmittäviä mausteita, kuten inkivääriä ja valkosipulia. Kesällä suositellaan käyttämään viilentäviä mausteita, kuten minttua ja korianteria.

Tuontiruoka mätänee vatsassa

Asta Lindroosin mukaan suomalaisilla on huono perimä, sillä perinnölliset sairaudet ovat kehittyneet useamman sukupolven aikana, kun ruokavalio on ollut pielessä.

− Monet sairaudet ja ei-sairaudenomaiset oireet ovat seurausta ravintojärjestelmän häiriöistä ja siitä, että ruoansulatuskanava ei toimi normaalisti.

Yhtenä suomalaisen perimän haasteena Lindroos pitää sitä, että syödään paljon tuontiruokaa, jota suomalaisen ruoansulatus ei pysty käsittelemään siten, että ravinto­aine saataisiin prosessoitua käyttöön.

− Joillakin on perimässä suorastaan geneettinen ongelma, ja oikean tyyppistä entsyymiä ei vaan löydy, jotta vierasperäinen ruoka voisi muuntua käytettäväksi rakennusaineeksi.

Suomalaisten pitäisi Lindroosin mukaan suosia muinais­ravintoa. Se on ruokaa, jota geenistö on kehittynyt ymmärtämään pitkällä aikavälillä. Geenien muisti on paljon pidempi kuin ihmisen käyttömuisti, ja solujen muistissa määrää geenien informaatio.

Toisena nykyajan haasteena Lindroos näkee teollisesti valmistetun ruoan.

− Teollisesti valmistettujen ruokien raaka-aineet saattavat näyttää paperilla hyvältä, mutta niihin lisätään ainesosia, jotka kemiallisesti muuttavat ruoan muotoa huonosti sulavaksi eikä elimistö saa niiden sisältämiä aineita käyttöön.

Jos syö paljon tuontiruokaa, teollisesti valmistettua ruokaa tai muuten huonosti sulavaa ravintoa, ruoka mätänee jo vatsalaukussa, mikä synnyttää jätteitä, joista elimistön on päästävä eroon. Keho osaa ajaa jätteet ulos jotain reittiä. Puhdistusprosessi ilmenee usein oireiluna ja lopulta sairauksina.

− Ravinnon tärkein tehtävä on ravita kehoa monipuolisesti ja hoitaa erilaisia häiriöitä. Ruoansulatuskanava on elimistön tärkein kanava, Lindroos painottaa.

Lue koko artikkeli Voi hyvin -lehdestä 9/2012

Julkaistu: 26.11.2012