Kauneus & Terveys

Uskallatko lähteä ulkomaille hoitoon?


Suomessa leikkausjonot ovat pitkiä ja yksityissairaalat kalliita. Löytyisikö apu muusta maasta? Kela-korvatun hoidon voi nyt saada myös toisessa EU-maassa.
Kuvat Fotolia

Potilasdirektiivi tulee pian voimaan kaikissa EU-maissa. Suomi lähti liikkeelle etuajassa, ja Kela-korvauksia saa jo nyt. Terveysturisti kysyy, Kela vastaa.

1. Voinko lähteä ulkomaille hoitoon omin nokkineni, ilman että suomalaisen lääkärin lähetettä? 

Kyllä vain. Voit mennä suoraan EU- ja ETA-maihin tai Sveitsiin tarvitsemaasi hoitoon. Vaikka tekisit niin, on viisasta arvioida hoidontarve myös Suomessa. Se antaa sinulle vertailupohjaa.Terveydenhuolto ja hoitokäytännöt eri maissa poikkeavat toisistaan. Suomessa on esimerkiksi paljon päiväkirurgiaa, lyhyet sairaalassaoloajat ja aktiivinen kuntoutus. Jossakin muualla voi olla päinvastainen käytäntö.

2. Miten löydän luotettavan hoitopaikan? 

Jokaiseen EU-maahan perustetaan vuoden 2014 mittaan kansallinen yhteyspiste, joka jakaa tietoa maan terveyspalveluista. Yhteyspiste tarjoaa ainakin aluksi yleistietoa, ei välttämättä yksityiskohtaisia listoja sairaaloista tai vertailuja niiden tasosta.

3. Pitääkö kulut maksaa ensin itse? 

Kyllä. Jos hyppäät vaikkapa Tallinnan laivaan ja menet hammaslääkäriin eli hakeudut itsenäisesti hoitoon ulkomaille, maksat ensin kaikki kulut. Kela-korvausta voit hakea jälkikäteen.Jos saamasi hoito olisi Suomessa Kela-korvattavaa, saat vastaavan korvauksen. Suomen hintatasossa Kela-korvaukset kattavat keskimäärin 20Ω30 prosenttia kuluista.

4. Miksi tuttavani sai maksusitoumuksen? 

Hän on hakenut ja saanut Kelan ennakkoluvan lähteä hoitoon ulkomaille. Ennakkoluvan ja maksusitoumuksen voit saada, jos tarvitsemaasi hoitoa ei pystytä järjestämään Suomen julkisessa terveydenhoidossa hoitotakuun rajoissa.Ennakkolupa kattaa kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset, ja maksat itse vain hoitoa antavan valtion säätämän asiakasmaksun. Ennakkolupahakemuksen käsittely kestää Kelassa 2Ω6 viikkoa.

5. Kelpaako toisesta maasta saatu sairauslomatodistus? 

Pääsääntöisesti kyllä. Diagnoosin näkyminen on sairauspäivärahan saamisen edellytys. Ulkomailla kirjoitetun lääkärintodistuksen pitäisi kelvata myös työnantajalle.Yhtenäisestä “eurooppalaisesta lääkärintodistuksesta” käydään EU-tasolla keskustelua, mutta tällaista ei toistaiseksi ole olemassa.

6. Mitä teen, jos ulkomailla saamani hoito epäonnistuu? 

Suomalainen potilasvakuutus ei korvaa toisessa maassa tehdyn hoitovirheen haittoja tai sen hoitokuluja. Oikeutta ja korvauksia joudut hakemaan hoitoa antaneen maan lainsäädännön mukaisesti.Mutta jos sinulle tulisi uusi hoidon tarve, vaikkapa leikkaushaavan tulehdus, voit toki hakea apua siihen kotikunnan terveysasemalta.

7. Lisääntyykö terveyden perässä matkustaminen ja minne? 

Kyllä se yleistyy, koska ihmiset liikkuvat yhä enemmän. Jos on kielitaitoa ja kokemusta toisten maiden järjestelmistä, kynnys terveyspalvelujen käyttämiseen on matalampi.Myös markkinointi houkuttelee. Esimerkiksi Keski-Euroopassa hoitopaikoista on paikoin ylitarjontaa.Ei ole todennäköistä, että suomalaiset ryntäisivät valtavana vyörynä muualle. Jos joku on hyvin sairas, hän jää mieluummin tuttuun ympäristöön, jossa saa hoitoa omalla kielellään – vaikka joutuisikin jonottamaan.

8. Laskeeko kilpailu yksityisten klinikoiden hintoja? 

Se on mahdollista. Pääkaupunkiseudun hammashoito voisi olla yksi esimerkki. Toisaalta terveyspalveluiden kasvava kysyntä Virossa voi nostaa hintoja siellä.

9. Kiilaavatko muut kansalaisuudet ohi Suomen jonoissa? 

Eivät kiilaa. Paikka hoitojonossa määräytyy lääketieteellisin perustein potilaan yksilöllisen hoitotarpeen mukaan.Jos saksalainen haluaa Suomen julkiseen sairaalaan lonkkaleikkaukseen, hänen pitää ensin saada terveyskeskuslääkärin lähete erikoissairaanhoitoon. Hän on siten samalla viivalla Suomessa asuvien potilaiden kanssa. EU-maasta tulevan potilaan kansalaisuudella ei ole hoitojonossa merkitystä. ○Muista myös, että tammikuusa 2014 alkaen sinulla on mahdollisuus valita oma terveysasemasi kaikista Suomen terveysasemista. Terveysasemaa voi vaihtaa enintään kerran vuodessa. Sinulla on mahdollisuus valita myös tarvitsemaasi hoitoa antava erikoissairaanhoidon yksikkö vapaammin. Erikoissairaanhoito tarkoittaa sairaalassa annettavaa erikoislääkärien tekemää tutkimusta tai hoitoa. 

Julkaistu: 25.11.2013