Terve.fi

Tyrän oireet


Yleisimpiä tyriä ovat napatyrä, arpityrä, palleatyrä, nivustyrä, reisityrä. Tyrän oireet vaihtelevat ja tyrä voi olla myös oireeton.

Napatyrä

Napatyrässä vatsaontelon sisältöä työntyy napa-aukosta vatsanpeitteiden läpi. Tällöin navan ympäristöön ilmaantuu ponnistaessa "patti". Pikkulapsilla se korjaantuu yleensä itsestään, eikä leikkaushoito ole tarpeen.

Aikuisilla tyräportin sulkeminen leikkauksessa on aiheellista, jos tyrästä on vaivaa eli kipua tai kureutumisoireita.

Arpityrä

Arpityrä on toinen vatsan alueen tyrä. Se syntyy huonosti parantuneeseen leikkaushaavaan. Arpityrä voidaan leikata, ellei potilaan perussairaidet aiheuta merkittäviä riskitekijöitä. Iäkkäillä henkilöillä usein pidättäydytään leikkauksesta siitä johtuvien lisätautien riskin vuoksi.

Arpityrän korjaus voi olla laaja ja vaativa toimenpide, toisaalta pienen arpityrän korjaus on yleensä helppoa. Laparoskooppinen (tähystysleikkaus) tyräkorjaus on uusi tekniikka, jonka avulla saadaan korjattua aiempaa vaikeampia tyriä aiempaa sairaammilla potilailla. Arpityrä korjataan paikkaamalla vatsanpeitteissä oleva aukko sulamattomalla verkolla.

Lue tyrän hoidosta.

Palleatyrä

Palleatyrää ei voi nähdä ilman erillisiä tutkimuksia, vaan se todetaan gastroskopian yhteydessä, usein sattumalöydöksenä. Palleatyrä tarkoittaa pallealihaksessa olevan ruokatorven kulkuaukon väljyyttä. Tyräaukosta mahalaukku voi työntyä rintaontelon puolelle ja voi joskus harvoin jopa kureutua.

Palleatyrä voi olla osatekijänä närästysoireissa mutta se voi olla myös täysin oireeton. Palleatyrää ei tarvitse leikata, ellei se kureudu. Närastysleikkauksen yhteydessä palleatyrä aina korjataan.

Nivustyrä

Nivustyriä ovat sekä suora että epäsuora nivustyrä.

  1. Suorassa versiossa tyrä painuu nivuskanavan pohjan läpi. Suora nivustyrä on usein ikääntyneiden miesten vaiva eikä useinkaan tarvitse leikkausta, ellei se oirehdi. Suora nivustyrä on usein molemminpuolinen.
  2. Epäsuorassa tyrässä tyrä työntyy nivuskanavassa kivespussia tai ulompaa häpyhuulta kohti. Yleensä nivustyrä kasvaa vähitellen ja alkaa vaivata, kun tyrä on tarpeeksi kookas. Nivustyrä on tyypillisesti lasten synnynnäinen tyrä. Vanhempien onkin syytä seurata pienokaistaan mahdollisen nivustyrän varalta, sillä kureutuessaan se on hoidettava nopeasti.

Lasten nivustyrät hoidetaan leikkaamalla ja leikkaustulokset ovat hyviä. Aikuisilla oireilevat nivustyrät hoidetaan leikkaamalla. Usein aikuisten nivustyrä on kuitenkin suhteellisen harmiton, eikä leikkaus leikkauksessa syntyvän arven ja trauman takia välttämättä paranna lopputulosta.

Leikkaus tehdään tapauskohtaisesti joko avotekniikalla tai tähystämällä. Pääsääntöisesti korjauksessa käytetään verkkoa. Lapsilla verkkoa ei käytetä ja usein nuorilla aikuisillakin suositellaan tyräkorjausta ilman verkkoa. Leikkaus voidaan tehdä myös paikallispuudutuksessa.

Lue tyrän yleisyydestä.

Reisityrä

Reisityrässä vatsaontelon sisältöä työntyy isojen verisuonten kulkuaukosta reiteen. Tämä tyrä kureutuu usein ja leikkaus on tällöin aiheellinen.

Diagnoosi tehdään yleensä oireiden, lääkärin tutkimuksen ja sairaushistorian perusteella. Lisäksi kokenut lääkäri osaa epäillä kutakin tyrää niiden tyypillisten ilmenemismuotojen perusteella. Palleatyrä-epäilyssä tarvitaan muitakin tutkimuksia kuten esim. mahalaukun röntgenkuvaus, mahalaukun tähystys tai joskus se näkyy myös tavallisessa sydän-keuhko röntgenkuvassa.

Lähteet:

Mustajoki P. Tyrä, Lääkärikirja Duodecim 2017, Kustannus Oy Duodecim.

Tuuliranta M. Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tuuliranta M. Vatsanpeitteiden tyrät ja niiden yleiset hoitoperiaatteet, Kirurgia, Kustannus Oy Duodecim 2010.

Julkaistu: 15.4.2018