Terve.fi

Työuupumuksen hoito


Työuupumuksen hoito alkaa oikeasta diagnoosista. Tärkeää on toimiva potilas-lääkärisuhde.

Mikäli työssä jaksaminen on kovin vaikeaa, voi olla hyvä rauhoitella tilannetta alkuun sairauslomalla. Pitkät sairauspoissaolot eivät kuitenkaan auta työyhteisöön palaamisessa, ja turhia sairauspoissaoloja tulisi välttää. Mikäli kyseessä on vielä kohtuullisen lievä unirytmin häiriö, riittää noin viikon sairausloma unirytmin palauttamiseen. Toisaalta jos työuupumukseen liittyy vakavaa masennusta voi työstä joutua olemana poissa pitkäänkin, sillä masennukseen liittyvä toimintakyvyn alenema ei palaudu hetkessä.

Olennaista työuupumuksen hoidossa on unirytmin palauttaminen ja unenlaadun turvaaminen, ks. unettomuus. Myös stressinhallintakeinoja on hyvä tukea, jolloin hoito voi koostua esimerkiksi psykiatrin tai psykoterapeutin käynneistä. Joissain tapauksissa oireenmukaista lääkitystä voidaan harkita, esimerkiksi tilapäisesti vaikeaan unettomuuteen tai masennukseen.

Lisätietoa työuupumuksen oireista.

Tärkeää olisi muodostaa toimiva potilas-lääkärisuhde, ja toistuvin vastaanottokäynnein kartoittaa kokonaisvaltaisesti työuupumuksesta kärsivän elämäntilanne. Työuupumus vaatii siis seurantakäyntejä, jotta työssä jaksamista voidaan arvioida ja tarvittaessa puuttua ajoissa uhkaavaan työkyvyn uudelleen menetykseen.

Mikäli työpaikalla useammalla työyhteisöön kuuluvalla todetaan työuupumuksen merkkejä, olisi hyvä ottaa asia puheeksi työterveyslääkärin kanssa, jolloin tarvittaessa voidaan työterveyshuollon puolesta tehdä työorganisaatioon kohdistuvia toimia.

Työuupumuksen ennaltaehkäisy olisi toteutuessaan paras hoito. Työyhteisön hyvinvointiin ja työnohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota. Kannustava, keskusteleva ja avoin työilmapiiri auttaa jaksamaan. Myös työntekijän on syytä osata sanoa ei, jos työtaakkaa tuntuu liian suurelta, tähän on myös työnantajapuolen pystyttävä sopeutumaan. Työn kokeminen mielekkääksi, mahdollisuus johdonmukaiseen urakehitykseen ja oman ammattitaidon jatkuva ylläpitäminen ovat myös keinoja auttaa työssä jaksamisessa. Pohjan kaikelle luo toimivat ihmissuhteet ja turvaverkosto vapaa-ajalla ja kotona. Työn ja vapaa-ajan rajat on myös pyrittävä tekemään selväksi ja töitä ei pidä viedä kotiin.

Työuupumuksen ehkäisy

  • itsestä huolehtiminen
  • vastuun ottaminen itsestään
  • itsensä kuunteleminen: omat arvot, vahvuudet ja rajat
  • ihmissuhteet kunnossa: perhe ja ystäväpiiri
  • riittävä uni ja lepo
  • kuntoilu, ulkoilu, harrastukset
  • monipuolinen ja terveellinen ruokavalio
  • tupakoinnin lopettaminen
  • alkoholin käyttö korkeintaan kohtuullista
  • huumeista kieltäytyminen

Työpaikka

  • itsensä kuunteleminen: omat arvot, vahvuudet ja rajat
  • mahdollisuus suunnitella omaa työtä
  • kokemus työn mielekkyydestä
  • realistinen asenne työhön: työtehtävien määrittely, mikä on tarpeeksi hyvä suoritus, rajojen asettaminen
  • hyvä työilmapiiri
  • kitkattomat ihmissuhteet työkavereiden ja esimiesten kanssa
  • palautteen saaminen, esimiehen tuki
  • mahdollisuus ja kyky sanoa ei
  • mahdollisuus pitää ammattitaitoa yllä sekä kehittyä ja edetä urallaan
  • mahdollisuus osallistua työympäristön kehittämiseen

Työuupumuksesta paranemisessa tarvitaan

  • työoloihin vaikuttamista, kuten työn kaavamaisuuden vähentäminen
  • mahdollisimman hyvä varmuus työpaikan säilymisestä
  • omien asenteiden muutosta
  • hoitoa, joka palauttaa huvenneet voimat
  • seurantaa

Työuupumuksen omahoito

  • työuupumusta ehkäisevien toimenpiteiden toteutus. Kts. yllä
  • itsensä kuunteleminen ja tilannearvio: Voinko olla uupunut?
  • työssä olevien kuormittavien tekijöiden määrittely, jotka ovat yksilökohtaisia ja voivat vaihdella runsaastikin henkilöstä toiseen.
  • keskustelu esimiehen kanssa ongelmakohdista
  • vaikuttaminen työuupumuksen riskitekijöihin työpaikalla

Milloin lääkäriin?

Omaan työterveysasemaan tai terveyskeskukseen voi ottaa joka tapauksessa yhteyttä avun ja tuen saamiseksi. Työuupumus itsessään ei ole sairausloman ainoa peruste. Lääkäri toteaa mahdollisen sairausloman ja hoidon tarpeen samanaikaisen liitännäissairauden, kuten esim. masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön perusteella.

Lisätietoa työuupumuksesta.

Lähteet:

Rovasalo A. Kuka virvoittaisi uupuneen? Duodecim 2000;116:2297-304.

Rovasalo A. Työuupumus. YKT. Lääkärin CD-ROM 1-2005.

Antti-Poika M ym. Työterveyshuolto. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim 2003.

Rovasalo A. Työuupumus, Lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Henriksson M, Lönnqvist J, Työuupumus, Psykiatria, Duodecim Kustannus Oy 2017.

Julkaistu: 5.4.2018