THL:n tutkimusraportti vuodelta 2013 kertoo, että ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat ovat kokeneet syrjintää ja epäasiallista kohtelua lähinnä potilaiden taholta.
Kyselytutkimuksessa 15–22 prosenttia ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä ja hoitajista kertoi kokeneensa syrjintää työpaikalla: syrjintää potilaiden taholta ilmoitti kokeneensa 22 prosenttia, työtovereilta 16 prosenttia ja esimiehen tai johdon taholta 15 prosenttia.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu Tehyn tutkimuksessa vuodelta 2012 (Koivuniemi, S. 2012. Maahanmuuttajataustainen koulutettu hoitohenkilöstö, Tehyn julkaisusarja B: 1/2012. Helsinki: Tehy ry).
”Ennakkoluuloja on puolin ja toisin”
Haastatteluissa syrjintäkokemuksia tuotiin esille harvemmin. Näin kertoo yksi raporttia varten haastatelluista lääkäreistä:
- Voi olla ongelmia potilaskäynnissä, koska potilaat haluaa suomalainen lääkäri. Uskon, että isompi ongelma on kieli. Jos oon potilas, mä haluaisin, että lääkäri ymmärtää kaikki mitä sanoin ja ymmärrän mitä hän kertoo myös.
Näin kuvaili eräs hoitajaesimies haastattelussa:
Ollaan tultu monikulttuuriseen Suomeen ja työyhteisöön, ja se on rikkaus. Ennakkoluuloja on puolin ja toisin, niitten kieltäminen ei vie asiaa yhtään eteenpäin, niistä pitää puhua ja kaikki ei oo aina rasismia. Ne jää jotka viihtyy ja niistä tulee todella hyviä työntekijöitä.
Mikä on syrjintää?
Syrjinnäksi määriteltiin kyselyssä eriarvoinen kohtelu ilman hyväksyttävää syytä ja huonompaan asemaan asettaminen sen perusteella, että kuuluu tiettyyn ryhmään.
Paljon perusterveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa
Raportissa kuvaillaan, että ulkomaalaistaustainen ammattihenkilö menee sinne, minne kantasuomalainen kollega ei. Ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset näyttävät sijoittuvat terveydenhuollossa sellaisiin tehtäviin, joihin on vaikea saada kantasuomalaista työvoimaa: lääkärit muita useammin perusterveydenhuoltoon, hoitajat taas vanhustenhuoltoon.
Ulkomaalaistaustaiset lääkärit raportoivat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta ja työuupumuksen vaaraa kuin kantasuomalaiset kollegat. Hoitajilla ei havaittu tällaisia eroja.
Miten tutkimus tehtiin?
Tutkimusraportin aineistona oli kysely, johon vastasi 549 lääkäriä ja 515 hoitajaa, kaikki ulkomaalaistaustaisia ammattilaisia, jotka olivat saaneet ammatinharjoittamisluvan Suomessa. Lisäksi haastateltiin 12 ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja 15 hoitajaa sekä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden esimiehinä 5 ylilääkäriä ja 5 osastonhoitajaa.
Vertailuaineistona käytettiin Lääkärien työolot ja terveys 2012 -tutkimusta.
Osuus kasvanut 2000-luvulla
Ulkomaalaistaustaisten lääkärien ja hoitajien osuus on kasvanut Suomen terveydenhuollossa 2000-luvulla. THL:n raportin mukaan vuonna 2007 lähes seitsemän prosenttia lääkäreistä ja kaksi prosenttia hoitajista oli ulkomaalaistaustaisia.
Suurin osa hoitajista ja lääkäreistä tulee Suomeen lähialueilta, Venäjältä ja Virosta. Lääkäriliiton mukaan Suomessa oli vuonna 2015 esimerkiksi lähes 400 lääkäriä, joiden äidinkieli on venäjä ja yli 330 lääkäriä, joiden äidinkieli on viro.
Lue haastatteluja rasismista työpaikoilla:
Erfan Jahangiri: “Tuntuuhan se, mutta emme voi uhriutua”
Mitra Keramat: “Emme ole hirviöitä vaan ihmisiä”
Lähteet:
THL: henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus (2012)
Lääkäriliitto: tilastotietoja Suomen lääkäreistä vuonna 2015
