Tupakka vaikuttaa aivoihin kuin kokaiini
Ensihenkäisyt tupakasta ovat monelle karua muisteltavaa: yskittää, ei saa henkeä ja suussa maistuu pahalta. Vaikka ensihetket tupakoinnin parissa ovatkin kaikkea muuta kuin hohdokkaita, ovat ensimmäiset vahingot jo ehtineet tapahtua, sillä aivot ovat ikävistä fyysisistä vaikutuksista huolimatta ennättäneet palkita savuttelijan.
Tuoreen neurotieteisiin kuuluvan tutkimuksen mukaan jo yksittäinen 15 minuutin mittainen altistus nikotiinille aiheuttaa pitkäaikaista tehostumista sellaisten neuronien ärsykkeissä, jotka osallistuvat palkitsemiseen ja mielihyvän tuottamiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nikotiini ja kokaiini ”kaappaavat” samoja muistin mekanismeja ensimmäisellä kontaktihetkellä ja luovat pitkäkestoisia muutoksia ihmisen aivoissa.
”Tämä on se, mitä yritimme selvittää: kun ihminen ensimmäistä kertaa altistuu tupakalle, mitä aivoissa tapahtuu, että se johtaa toiseenkin tupakkaan”, toteaa tutkimuksessa mukana ollut Danyan Mao University of Chicago Medical Centeristä.
Nikotiini ja kokaiini palkitsevat aivoissa samankaltaisella tavalla
Oppimisen ja muistin uskotaan koodautuvan aivoissa niin sanotun synaptisen plastisuuden kautta, mikä käytännössä tarkoittaa muutoksia aivojen neuronien välisissä yhteyksissä. Kun kahta neuronia toistuvasti aktivoidaan yhdessä, muodostavat ne voimakkaamman yhteyden keskenään, jolloin toinen neuroni pystyy todennäköisemmin kiihdyttämään toista.
Eräässä aiemmin tehdyssä tutkimuksessa nikotiinin havaittiin edistävän aivojen osan, ventraalisen tegmentaalisen alueen, plastisuutta. Ventraalisen tegmentaalisen alueen neuronit vapauttavat keskushermoston välittäjäaineena toimivaa dopamiinia, joka aiheuttaa mielihyvää. Monet huumeet, muun muassa kokaiini, heroiini ja amfetamiini, kuten myös esimerkiksi seksi, aiheuttavat mielihyvän tunnetta juuri dopamiinin vuoksi.
Tässä uudessa Danyan Maon tutkimuksessa tarkasteltiin ventraalisen tegmentaalisen alueen dopamiinineuronien sähköistä aktiivisuutta aikuisten rottien aivoista dissektoitujen lohkojen avulla. Jokaista lohkoa altistettiin vartin ajan nikotiinille, mikä vastaa aivojen noin yhdestä savukkeesta saamaa nikotiinimäärää. Noin 3-5 tunnin päästä nikotiinialtistuksesta Mao teki näytteille elektrofysiologisia testejä ja havaitsi, että nikotiinin johdosta ventraalisessa tegmentaalisessa alueessa tapahtunut synapsin plastisuus riippui dopamiinineuroneissa sijainneesta asetyylikoliinista.
Toinen tutkimuslöytö oli kuitenkin ensimmäistä yllättävämpi. Toinen nikotiinin synapsivaikutuksista riippui D5 –dopamiinireseptorista, jonka on aiemmin todettu olevan osallisena kokaiinin vaikutuksiin. Estämällä kumpaa tahansa reseptoria (asetyylikoliinin tai D5 –dopamiinireseptorin) nikotiinialtistuksen aikana voitiin ehkäistä sen aiheuttamia kestäviä muutoksia ärsykkeissä.
Tutkijoiden mukaan nikotiinin ja kokaiinin subjektiiviset vaikutukset ovat hyvin erilaisia ihmisillä, mutta niiden samankaltaiset vaikutukset aivojen palkitsemismekanismeihin saattavat selittää, miksi ne molemmat aiheuttavat niin suurta riippuvuutta.
Tutkimus saattaa tarjota uudenlaisen keinon taistella riippuvuuksia vastaan, mutta siihen tarvitaan vielä lisätutkimuksia.
Lähde: University of Chicago Medical Center
Arkistosta poimittua:
Testaa lopettamisvalmiutesiMiksi salakavalimmasta tupakkataudista ei ole varoituksia?Tupakoinnin vaikutus rintasyöpään luultua suurempiTupakoivilla naisilla kymmenkertainen riski ääreisverenkierron sairauteen
