Pään- ja kaulan alueella esiintyy sekä hyvän että pahanlaatuisia kasvaimia. Kasvainten tutkiminen ja tunnistaminen ajoissa kannattaa, sillä syövän hoitotulokset ovat oleellisesti paremmat, kun tautia päästään hoitamaan varhaisvaiheessa. Sylkirauhasissa esiintyvistä kasvaimista noin kolmasosa on pahanlaatuisia.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri LL Heikki Luukkaan väitöskirjatyössä kartoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa koko väestön kattavasti suhteellisen harvinaisen sylkirauhassyövän esiintyvyyttä, sylkirauhassyöpäpotilaiden hoitotuloksia ja niiden yhteyksiä solukko-opillisiin eroavuuksiin sekä uusiin ennustetekijöihin.
Sylkirauhasen kasvain voi tuntua kyhmynä poskessa tai haavaumana suussa
Tänä vuonna sylkirauhassyöpään sairastuu noin 80 suomalaista. Tautia esiintyy erityisesti vanhemmalla väestöllä, mutta tapauksia on tavattu jonkin verran myös nuoremmissa ikäryhmissä. Sylkirauhasessa esiintyvä kasvain tuntuu kyhmynä poskessa, korvan tai leuan alapuolella tai kohoumana tai haavaumana suussa.
Sairastumiseen johtavat syyt tunnetaan huonosti. Ainoa selvä syy-yhteys taudin kehittymiseen on altistuminen runsaalle ionisoivalle säteilylle.
Syöpäkasvaimet ovat tyypeiltään hyvin vaihtelevia ja myös ennuste vaihtelee eri alaryhmissä. Tämän vuoksi toteamisvaiheen tutkimukset ovat erittäin tärkeitä, jotta potilaalle voidaan räätälöidä oikeanlainen hoito – yleensä leikkaus- ja sädehoidon yhdistelmä. Luukkaan väitöskirjatyössä tutkituilla potilailla yleisimmät tautityypit olivat adenokystinen karsinooma (27 %), mukoepidermoidikarsinooma (19 %) ja asinussolukarsinooma (17 %).
Sylkirauhassyövän ennuste oli tutkimuksessa hyvä. Normaaliväestöön suhteutettu 10-vuotisennuste oli kaikilla 237:lla vuosien 1991-1996 välillä diagnosoiduilla potilaalla keskimäärin 83 prosenttia. Jos kasvain oli toteamisvaiheessa kooltaan alle neljä senttimetriä, eikä se ollut levinnyt ympäristöön, oli potilaiden selviytyminen samaa luokkaa kuin terveellä normaaliväestöllä. Jos kasvain oli kookas (yli kuusi senttimetriä) tai pienempi, mutta levinnyt ympäristöön kohtalaisen laajasti, putosi ennuste aina 27 prosenttiin.
Proliferaatioantigeeni yhteydessä potilaiden ennusteeseen
Väitöskirjatyössä tutkittiin myös kiihtynyttä solunjakautumisaktiivisuutta (proliferaatioantigeeni Ki-67:n esiintyvyyttä) sylkirauhassyöpäpotilailla. Ki-67 oli selvästi yhteydessä potilaiden ennusteeseen. Lisäksi tutkimuskohteina olleiden syöpäkudoksen kasvutaipumukseen liittyvän verisuonten uudismuodostuksen eli angiogeneesin sekä matriksin metalloproteinaasien (joukko proteiineja hajottavia entsyymejä, jotka kykenevät luhistuttamaan solun ulkoista tukiverkkoa) kohdalla löydettiin suuntaa antavaa tietoa sylkirauhassyöpäpotilaiden ennusteeseen.
Heikki Luukkaan väitöskirja esitellään Turun yliopistossa perjantaina 1.10.2010.
