Kauneus & Terveys

Tunnetko jo vuotohäiriöiden syyt?


Erilaiset vuotohäiriöt ovat lähes jokaiselle naiselle tuttu ongelma. Onneksi niihin on olemassa helppoja ratkaisuja.
Kuvat Shutterstock

Runsaat kuukautiset 

Yleisyys: Runsaat kuukautiset ovat yleisimpiä gynekologille hakeutumisen syitä. Arviolta jopa kolmasosa naisista kokee jossain elämänsä vaiheessa vuotonsa runsaiksi.

Määritelmä: Runsaista kuukautisista puhutaan, jos vertavuotaa kierron aikana yli 80 millilitraa. Määrää on vaikea arvioida itse. Joskus vuoto saattaa tulla runsaana vain päivän ajan, ja joku voi kokea vuotonsa runsaiksi, vaikka ne eivät sitä olisikaan. Joku voi myös vuotaa verta puolikin litraa kuukautisten aikana, eikä se ole lainkaan tavatonta.Kuukautissuojien vaihtovälistä ei voi päätellä runsautta: toinen vaihtaa siteen, kun siinä on muutama tippa, ja toinen pitää litimärkää sidettä. Sen sijaan ylivuodoista ja hyytymistä voi saada jonkinlaisen käsityksen tilanteesta.Parhaiten määrää voi arvioida kuukupilla, joka laitetaan emättimeen vuodon ajaksi. Puhtaan veren osuutta on silti vaikea selvittää, sillä vuodon seassa on myös kohdun limakalvolta irronnutta nestettä.

Kenen ongelma: Kaikenikäisten, mutta tavallisimmin hoitoon hakeutuvat yli nelikymppiset.

Syyt: Joskus runsaat vuodot johtuvat anatomisesta vaivasta kuten kohdun hyvälaatuisesta lihas- tai limakalvokasvaimesta, myoomasta tai polyypista. Endometrioosissa ja adenomyoosissa kohtuun tai sen ulkopuolelle syntyy vuotavia pesäkkeitä.Myös kuparikierukka voi lisätä vuotoja, sillä se muuttaa kohdun limakalvon toimintaa. Joskus taustalla voi olla yleissairauksia tai veren vuototauteja. Jopa 58 prosentilla ei löydetä selkeää syytä. Lääkkeilläkin saattaa olla osansa, muun muassa omega-3-rasvahappovalmisteet, masennu lääkkeinä käytetyt serotoniinin takaisinoton estäjät sekä aspiriini saattavat lisätä vuotoja.Vuotoa voimistaa myös kohdun limakalvolta erittyvä prostaglandiini-kudoshormoni.

Vaikutus: Runsaat kuukautiset nakertavat elämänlaatua ja ovat kivuliaat, koska kohtulihas supistelee. Paineella tuleva veri ja kohdun limakalvolta irtoava neste voivat venyttää kohdunkaulaa kivuliaasti.Vuodot jarruttavat sosiaalista elämää. Jotkut joutuvat pitämään öisin useaa sidettä tai jopa vaippoja.

Vakavuus: Pitkään jatkuvat runsaat vuodot saavat rautavarastot hupenemaan ja voivat johtaa raudanpuutosanemiaan. Silloin punasolut eivät pysty kuljettamaan täysillä happea kudoksiin. Tämä näkyy väsymyksenä, huimauksena, hengenahdistuksena ja joskus myös suonenvetoina.

Milloin lääkäriin: Jos vuodot vähentävät elämänlaatua, aiheuttavat kipua, väsymystä tai muita alhaisesta hemoglobiinista johtuvia oireita.

Hoito: Tulehduskipulääkkeet niukentavat vuotoja, sillä ne estävät kipua lisäävää prostaglandiinia syntymästä. Ibuprofeeni vähentää vuotoa 20–30 prosenttia ja traneksaamihappo 30–50 prosenttia.Keltarauhashormonia vapauttava hormonikierukka tehoaa, sillä se ohentaa kohdunlimakalvoa, kuten yhdistelmä ehkäisypilleritkin. Tällöin vuotoa on vähemmän. Tarvittaessa voidaan tehdä embolisaatio, jossa kohtuun tulevat valtimot tukitaan. Silloin myoomat kuihtuvat. Tavallisesti niitä höylätään emättimen kautta, mutta ne voidaan poistaa vatsaontelon tähystyksessä.Uusi lääke myoomien hoidossa on keltarauha hormonin vaikutusta estävä ulipristaaliasetaatti. Kohdun limakalvoa voidaan tuhota myös lämmöllä tai radioaalloilla. Kohdun poisto on viimeinen konsti, sillä se voi aiheuttaa muun muassa virtsankarkailua.Myös terveet elämäntavat vaikuttavat. Tutkimus tuloksia ei ole, mutta hyvin nukkuvat ja hyväkuntoiset naiset kokevat runsaat vuodot vähemmän häiritseviksi kuin muut naiset.

Epäsäännölliset kuukautiset 

Yleisyys: Hyvin yleinen. Lähes jokainen nainen kärsii joskus vuotojen epäsäännöllisyydestä.

Määritelmä: Vuodot voivat olla poikkeuksellisen tiheät tai harvat. Epäsäännöllisistä kuukautisista puhutaan, jos kierron pituus on yli 35 tai alle 23 vuorokautta.Väli vuotoja tulee nimensä mukaisesti kuukautisten välillä. Kuukautisia voi edeltää tai seurata tiputtelua.

Kenen ongelma: Hedelmällisen iän alku- ja loppu metreillä epäsäännölliset vuodot ovat tavallisia, sillä muna solu ei aina irtoa eikä keltarauhashormonia muodostu. Tällöin kohdun limakalvo jatkaa kasvuaan ja poistuu pitkittyneen kierron lopussa.Nuorilla tytöillä voi tulla ensimmäisten kuukautisten jälkeen pitkä tauko tai seuraavia kuukautisia ei tule lainkaan ilman hormonilääkitystä.Vaihdevuosi-iässä kierto sen sijaan lyhenee aluksi, jonka jälkeen vuoto voi kestää jopa viikkoja.Epämääräistä tiputtelua voi esiintyä kohdun ulkopuolisessa raskaudessa ja normaalinkin raskauden aikana, usein aivan alussa, jolloin nainen ei vielä tiedä olevansa raskaana. Myös hormonaalisia ehkäisyvalmisteita käyttävillä on tiputtelua.

Syyt: Tiheiden vuotojen syynä voi olla perussairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, huonossa tasa­painossa oleva diabetes tai munuais- tai maksasairaus. Syömishäiriö ja joskus nopea laihtuminen voivat muuttaa kiertoa.Melko tavallinen epäsäännöllisten kuukautisten syy on stressi, nuorilla esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset tai rakkausmurheet. Joskus välivuotoja voivat aiheuttaa myoomat, kohdun tai emättimen tulehdukset tai endometrioosi. Myös jotkut lääkkeet saattavat sekoittaa kiertoa.Myös tupakointi ja runsas juominen voivat sekoittaa kiertoa, sillä ne heikentävät munasarjojen toimintaa. Joillekin oire on tyypillinen yhdynnän jälkeen.

Vaikutus elämään: Epäsäännöllinen kierto heikentää elämän laatua, sillä vuoto voi alkaa arvaamatta, ja tilanne voi aiheuttaa paljon huolta.

Vakavuus: Joskus välivuotojen syynä voi olla kohdun pahanlaatuinen kasvain tai oireeton klamydia.

Milloin lääkäriin: Jos välivuotoa ei ole esiintynyt aiemmin tai se toistuu usean kierron aikana. Lääkäriin kannattaa mennä silloinkin, jos vuotoa ei ollut kolmeen kuukauteen tai epäsäännöllisyyteen liittyy muita oireita, kuten väsymystä tai kipuja.

Hoito: Jos kierrot ovat todella epäsäännölliset ja pitkät, ensimmäiseksi aloitetaan keltarauhashormonikuuri. Se palauttaa hormonirytmin. Keltarauhaskierukka ja ehkäisy pillerit ovat hyvä vaihtoehto silloin, jos nainen tarvitsee ehkäisyä.Mahdollisen syömishäiriön hoitaminen ja liian rankan liikunnan vähentäminen on tärkeää.

Asiantuntijana osastonylilääkäri Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaala

Julkaistu: 9.12.2014