Tunnetko jo nämä 5 superruokaa?
Superruokakulttuuri on viime vuosina muuttunut. Kun aikaisemmin oltiin kiinnostuneita pääasiassa ravintoaineiden määrästä, nykyään kiinnitetään huomiota myös ekologisuuteen.
Superruoista on kohistu jo muutama vuosikymmenen, mutta vieläkään termillä ei ole tarkkaa määritelmää. Hyvinvointi- ja ravitsemusasiantuntija Jaakko Halmetoja kertoo sen johtuvan siitä, että usein superfood- eli superruoka-termiä käytetään markkinointitarkoituksessa.
Foodin-brändin kehitysjohtaja Halmetoja on hyvinvointi- ja ravintoasiantuntija sekä tietokirjailija, joka tunnetaan superruoka- ja biohakkerointi-ilmiöiden pioneerina sekä kotimaisten villiruokien popularisoijana.
Halmetoja mieltää superruoat ruoiksi, joissa on erityisen paljon ravintoaineita. Ne sijoittuvat jonnekin tavallisten arkisten elintarvikkeiden ja lääkinnälliseen käyttöön tarkoitettujen kasvirohdosten väliin.
”Yleensä ne eivät ole millään tavalla uusia ruokia, vaan ruokia, joita on jo pitkään käytetty, koska niiden on uskottu olevan hyväksi terveydelle.”
Superruoat ovat ruokia, jotka ovat erityisen ravintoainetiheitä.
Superruokia on kaikissa eri ruokakulttuureissa. Suomessa niihin on luettu esimerkiksi nokkonen, mustikka, siankärsämö ja hapatettuja ruokia, kun taas joissakin Etelä-Amerikan maissa on suosittu vaikka raakakaakaota ja Aasiassa erilaisia sieniä.
Superruoka-termiä alettiin käyttää vasta kun eri ruokakulttuurien ravintoainetiheät voimaruoat alkoivat levitä myös muualle maailmaan.
Halmetojan mukaan viime vuosina superruoat on alettu ymmärtää entistä laajemmin. Kun aikaisemmin kiinnitettiin huomiota pääasiassa ravintoainetiheyteen, nykyään ollaan kiinnostuneita myös kasvin viljelyn ympäristövaikutuksista.
”Maailmalla ollaan tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita muun muassa hampputuotteista ja lääkinnällisistä sienistä, koska niiden viljely on ekologista.”
Lakkakääpä
Maailmalla lääkinnällisistä sienistä ollaan hyvin kiinnostuneita muun muassa niiden vastustuskykyä parantavien vaikutusten vuoksi. Niitä käytetään usein uutemuodossa.
Viime vuosina superruokaan perehtyneet ovat olleet kiinnostuneita erityisesti lakkakäävästä eli reishistä. Vastustuskyvyn parantamisen lisäksi sen uskotaan edistävän myös rauhoittumista ja nukkumista. Aasiassa, jossa lakkakääpää on käytetty pisimpään, sitä on käytetty esimerkiksi tukihoitona syöpäsairauksien hoidossa.
Vaikka lakkakääpää usein pidetään eksoottisena, sitä kasvaa jonkin verran luonnonvaraisena myös Etelä- Suomen lehtimetsissä. Lisäksi sitä voi itse kasvattaa itiöistä esimerkiksi koivu-, kuusi- tai tammipölkyissä.
Koska lakkakääpä edistää rauhoittumista ja rentoutumista, sitä on hyvä nauttia iltaisin.
Siiliorakas
Toinen lääkinnällinen sieni, josta ollaan maailmalla erityisen kiinnostuneita, on siiliorakas eli lion’s mane. Japanissa siiliorakasta on pitkään käytetty arvostettuna ruokasienenä.
Viime vuosituhannen lopulla kuitenkin havaittiin, että sillä oli vaikutusta aivojen tiedonkäsittely- toimintoihin. Sitä tutkittiin muun muassa Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoidossa, mutta mullistavia tuloksia niiden hoidossa ei saatu.
Nykyään siiliorakasta suosivat erityisesti tietotyötä tekevät, jotka ovat kiinnostuneita parantamaan keskittymiskykyään ja tarkkaavuuttaan sen avulla. Jauheiden ja uutteiden lisäksi siiliorakasta voi nauttia myös siiliorakaskahvin muodossa.
Nykyään ollaan kiinnostuneita myös viljelyn ympäristö-vaikutuksista.
Siitepöly
Superruokien ystävät ovat jo pitkään suosineet mehiläistuotteita. Erityisesti kiinnostuksen kohteina ovat olleet siitepöly ja perga.
Siitepöly sisältää muun muassa ihmiselle välttämättömiä aminohappoja ja omega-3-rasvahappoja. Perga on maitohappokäynyttä siitepölyä.
Monet käyttävät siitepölyä, koska sen uskotaan parantavan verenkiertoa. Sitä käytetään muun muassa aisteja stimuloivana lemmenrohtona ja liikuntasuoritusten parantajana.
Siitepölyä voi ripotella esimerkiksi jogurtin tai puuron päälle. Sopiva määrä on teelusikallinen päivässä.
Mehiläistuotteiden käyttö on myös luonnon kannalta hyvä teko. Mehiläistarhaus lisää pölyttäjien määrää Suomessa.
Hamppu
Viime vuosina öljyhampusta valmistettujen tuotteiden suosio on kasvanut nopeasti. Hampunsiemenissä on paljon ravintoaineita ja proteiinia. Lisäksi hampun tuotanto on ympäristöystävällistä. Se tarvitsee vain vähän vettä, kasvaa nopeasti ja uudistaa samalla maaperää.
Tällä hetkellä ollaan hyvin kiinnostuneita muun muassa CBD-öljystä. CBD on hamppukasvissa esiintyvä kemiallinen yhdiste eli kannabinoidi. Lähteestään huolimatta CBD-öljyssä ei ole päihdyttäviä vaikutuksia. Virallisesti CBD-tuotteen ostaminen vaatisi silti reseptin Suomessa, mutta käytännössä sitä voi hankkia ilmankin.
Monet käyttävät CBD-öljyä lievittämään stressiä ja ahdistusta sekä ylläpitämään yleistä hyvinvointia ja parantamaan unen laatua.
CBD-öljyä käytetään myös monissa kosmetiikkatuotteissa.
Moringa
Moringa on tropiikissa kasvava puu, jonka lehdet sisältävät useita kymmeniä ravintoaineita, kuten antioksidantteja, A-, B-, E- ja K-vitamiineja, aminohappoja sekä mineraaleista kalsiumia, rautaa, magnesiumia, seleeniä ja sinkkiä.
Moringanlehtijauheen avulla ruoan ravintoainetiheyttä saa lisättyä helpolla tavalla. Lehtijauhetta voi käyttää sekä leivonnassa että ruoanlaitossa. Sitä voi lisätä esimerkiksi jogurttiin, puuroon, smoothieisiin ja muihin juomiin. Sopiva päiväannos on noin teelusikallinen jauhetta.
Moringalla on kuitenkin haittapuolensa: Sen maku on melko kitkerä, minkä takia siitä ei saa makuelämyksiä. Lisäksi se ei säily pitkään.
