Terve.fi

Treenarin hiihtokoulu

Treenarin hiihtokoulu
Hiihto on tekniikkalaji. Hyvä, tasapainoinen ja rento hiihtotekniikka on taloudellinen ja tehokas.
Julkaistu: 21.6.2012

Hiihto on tekniikkalaji. Hyvä, tasapainoinen ja rento hiihtotekniikka on taloudellinen ja tehokas. Sekä jalat että ylävartalon lihakset työskentelevät aktiivisesti keskivartalon tasapainottaessa ja myötäillessä liikkeitä. Kun tekniikka on hallussa, saat hetken levon liu’un aikana. Jos tekniikka ja tuntuma hiihtoon on huono, joudut käyttämään turhaa energiaa tasapainotteluun, polvesi ovat usein turhan koukussa, jolloin reisi- ja pakaralihaksesi ylikuormittuvat ja sykkeesi nousee helposti tähtitieteellisiin lukemiin. Hiihdon tekniikan opetteluun kannattaa käyttää riittävästi aikaa ja jos haluat todella hioa tekniikkaasi on paikallisen hiihtoseuran tekniikkakoulu varteenotettava vaihtoehto.

Perinteinen hiihto

Perinteinen hiihto on helpompi ja kevyempi laji vasta-alkajalle. Se mahdollistaa paremmin liikunnan tehon säätelyn ja antaa mahdollisuuden leppoisampaan menoon luisteluhiihtoon verrattuna. Perinteinen hiihto ei myöskään vaadi harrastajaltaan yhtä lailla tasapainoilua kuin luistelutyyli. Perinteinen hiihto voi olla tehokasta kuntoilua rytmikkäästi edeten tai leppoisaa nautiskelua metsän rauhasta nauttien.

Perinteisessä hiihdossa voidaan erottaa työntö-, potku- ja liukuvaiheet. On tärkeää, että vartalon paino siirtyy potkun jälkeen rytmikkäästi liukuun sukselta toiselle. Hiihtoasento ei saisi olla liian pysty eikä lantio saa pudota alas, sillä tällöin potku jää vajaaksi eikä suksea saada pitämään hyvin. Sauvojen tulee suuntautua koko etenemisen ajan viistosti taakse, jolloin ylä- ja keskivartalon lihakset pääsevät työskentelemään tehokkaasti.

Kylmä ilma heikentää luistoa varsinkin luisteltaessa, kun lumen rakenne muuttuu rakeisemmaksi. Yli 10 asteen pakkasella parinteinen hiihtotapa onkin järkevämpi tapa edetä suksilla. Perinteinen hiihto säilyy pakkasesta huolimatta rentona ja rytmikkäänä ja hiihto vie paremmin eteenpäin kuin pakkasessa nihkeä vapaan hiihto.

Perinteisessä hiihdossa useimmin petrattavaa

• Hiihtoasento on liian pysty ja lantio putoaa alas -> kuormittaa kohtuuttomasti etureisiä, potku jää vajaaksi ja sukset lipsuu

• Tasapaino on kateissa, jolloin painonsiirto jää puutteelliseksi  ->  paino jää osittain potkaisevalle sukselle ja liu’utaan kahdella suksella seuraavaan työntöön

• Kädet ovat hiihtäessä liian koukussa -> Olkavarren ojentajat rasittuvat ja hartiaseutu jännittyy. Ei saada suuria yläselän lihaksia tehokkaasti käyttöön

• Jäykät ja suppeat liikeradat -> vartalon kierto jää puutteelliseksi ja energiaa kuluu hukkaan, kun rentoutumisvaihe jää puutteelliseksi

• Huonot välineet tai voitelu -> epämiellyttävä kokemus ja vaikeus motivoitua säännölliseen harrastamiseen

Luisteluhiihto on sporttinen ja vauhdikas laji leveille latu-urille. Siinä potkuun yhdistetään aina tasatyöntö, mutta rytmitys vaihtelee eri tekniikoiden välillä. Luisteluhiihto on perinteistä hiihtotapaa hieman raskaampaa ja parempaa tasapainoa vaativaa. Lyhyemmät sukset ja pidemmät sauvat antavat mahdollisuuden vauhdikkaaseen etenemiseen. Luisteluhiihto on omiaan plussakelillä ja pikku pakkasilla. Pakkasen kiristyessä on aika vaihtaa perinteiseen menoon.

Luisteluhiihdossa useimmin petrattavaa

• Tasapainon säilyttäminen yhdellä suksella liu’uttaessa on oleellisen tärkeää luisteluhiihdossa!

• Sukset kääntyvät sisäkantille -> polvet ja nilkat rasittuvat, suksi ei luista ja tasapaino on vaikea hallita

• Vajavainen painonsiirto liukuvalle sukselle -> tasapaino pettää, rytmi karkaa ja liu’utaan kahdella suksella

• Jalat ovat liian harallaan -> potku suuntautuu liiaksi sivuille, eteneminen ei ole suoraviivaista, vauhti hidastuu

• Hiihto on jäykkää ja hosuvaa -> tasapaino on vaikea säilyttää, energiaa kuluu hukkaan asennon ylläpitämiseksi

• Lantio putoaa alas -> polvet koukistuvat ja reiden etuosan lihakset kuormittuvat liiallisesti

Kommentoi »