1. Jokainen ihminen hikoilee vähintään puoli litraa vuorokaudessa.
Jos elimistön lämpötila nousee, autonominen hermosto määrää hikirauhaset erittämään hikeä. Kun se haihtuu, keho viilenee.Pieniä ekkriinisiä hikirauhasia on joka puolella ihoa. Niiden hiki on pääasiassa vettä ja suolaa. Apokriiniset hikirauhaset ovat suuria. Ne avautuvat ihokarvatuppiin, jotka johtavat hien iholle. Niitä on ihmisen karvaisissa paikoissa, kuten kainaloissa, sukupuolielimissä, nivustaipeissa ja jonkin verran myös rinnoissa ja korvien ja silmien alueilla. Niiden erittämä hiki sisältää valkuaisaineita ja rasvahappoja.Suuret hikirauhaset alkavat toimia murrosiässä. Vanhetessa hikirauhasten toiminta hiipuu.
2. Eläinten hiessä on feromoneja eli sukupuoliviettiä kiihottavia kemiallisia viestejä.
Ihmisten feromoneista tutkijat ovat erimielisiä.Haistelukokeissa ja aivokuvauksissa on havaittu, että ihmisetkin pystyvät vainuamaan muiden ihmisten erittämiä signaaleja, esimerkiksi pelon. Tällaiset kemoviestit ovat kuitenkin niin vienoja, että on vaikea tutkia, mikä niiden merkitys ihmisten kanssakäymisessä on. Viestit voivat peittyä hajuvesien, deodoranttien ja muiden kemikaalien alle.
3. Hiki itsessään ei haise.
Siihen voi kuitenkin päästä tuoksahduksia syödyistä ruoista, kuten valkosipulista, currysta, B-vitamiineista ja alkoholista.Miksi kainalot sitten lemuavat välillä vastenmielisen voimakkaasti? Syy on bakteereissa. Kun suurten hikirauhasten erittämä hiki purskahtaa iholle, kainaloissa viihtyvät bakteerit alkavat hajottaa sen valkuaisaineita ja rasvahappoja. Näin vapautuu esimerkiksi ammoniakkia – ja pahaa hajua. Häiritsevän vastenmielistä hien hajua kutsutaan myös hajuhikisyydeksi. Lasten hiki ei haise, koska suuret hikirauhaset eivät vielä toimi.Myös jalkahien haju voi olla tyrmäävä. Runsas hikoilu liuottaa jalkapohjien paksusta sarveiskerroksesta valkuaisaineita, joihin bakteerit pääsevät käsiksi. Haisujalat kannattaa kylvettää suolavedessä ja pestä happamalla pesunesteellä (pH alle 5,5). Kokeile talkkia tai jaloille tarkoitettuja antiperspirantteja. Vaihda kengät useasti päivässä.
4. Liikahikoilu kastelee paidat kainaloista, kylvettää jalat tai pusertaa pisaroita otsalle tai ylähuulelle.
Kädet voivat olla hiestä niin liukkaat, että ihminen välttelee kättelyä. Moni häpeää vaivaansa, eikä välttämättä kehtaa pyytää apua edes lääkäriltä.Liikahikoilu on usein perinnöllistä ja alkaa jo murrosiässä. Perimmäistä syytä tähän ei tiedetä.Runsaan hikoilun syy voi olla myös sairaus. Esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea, refluksitauti, infektio- ja sydänsairaudet sekä alhainen verensokeri hikoiluttavat. Kipu tai sokki voi tuntua tuskanhikenä.Myös monet lääkkeet, kuten masennuslääkkeet ja tavalliset kipulääkkeet, voivat nostattaa hikeä.
5. Antiperspirantit ehkäisevät hikoilua.
Ne sisältävät alumiiniyhdisteitä, jotka turvottavat hikirauhasen tiehyen tukkoon, jolloin hiki ei pääse iholle.Iontoforeesissa liikaa hikoilevat kädet, jalat tai kainalot pannaan veteen, johon johdetaan heikkoa sähkövirtaa. Se vaikuttaa hikirauhasten tiehyisiin ja estää hikoilun. Kylpy tehdään ensin päivittäin parin viikon ajan. Sen jälkeen riittää hoitokerta muutaman viikon välein. Iontoforeesilaitteen voi hankkia kotiinkin.Toinen vakiintunut hoito on botuliiniruiskeiden käyttö. Aine on samaa hermomyrkkyä, jolla silotellaan ryppyjä. Botuliinihoito sopii erityisesti hikoileviin kainaloihin. Se lamauttaa yliaktiivisia hikirauhasia, ja hikoilu vähenee muutamassa päivässä. Hoito on uusittava puolen vuoden tai vuoden välein.Liikahikoilua hoidetaan niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhuollossa. Yksityislääkärillä tehdyistä hikoiluhoidoista saa Kela-korvauksen. Yksi iontoforeesihoitokerta maksaa runsaat 20 euroa, eli kuurin hinta on noin 300 euroa. Botox-botuliinihoito kainaloihin maksaa tavallisesti 350–400 euroa.
6. Moni hikoilee enemmän, kun on raskaana tai imettää.
Raskauden aikana naisella on kehossaan moninkertaisesti naishormoneja, veri kiertää voimakkaasti ja peruslämpö nousee puoli astetta. Hikoilua voi lisätä myös painonnousu.Synnytyksen jälkeen estrogeenin määrä laskee nopeasti ja naisen keho on vaihdevuosia muistuttavassa tilassa. Maitohormoni prolaktiini ja hoivahormoni oksitosiini ottavat komennon. Myös nämä muutokset voivat heilauttaa lämmönsäätelyä ja puskea hien pintaan.
7. Kun vaihdevuosien kuuma aalto pyyhkäisee yli, verenkierto kiihtyy ja ihon lämpötila nousee.
Kuumotus alkaa humpsahtaen ylävartalosta ja nousee sitten kaulalle ja kasvoille. Joillain hiki pisaroituu iholle ja valuu pitkin selkää. Kun lämpö haihtuu, olo voi olla kylmännihkeä.Kuumat aallot aiheuttaa munasarjojen estrogeenituotannon väheneminen. Se horjuttaa kehon lämmönsäätelyä. Kuumia aaltoja kokee kolme neljästä naisesta.Tupakointi voimistaa kuumia aaltoja. Säännöllinen liikunta ja seksi vähentävät niitä. Joitakin auttaa, kun välttää kuumia ja maustettuja ruokia, kahvia, teetä ja alkoholia. Hormonikorvaushoidolla kuumat aallot häviävät yleensä noin viikossa.Eturauhassyövän hoito ja kivesten poisto voivat aiheuttaa kuumia aaltoja miehillekin.
8. Syömishäiriöstä kärsivä saattaa nukkuessaan hikoilla lakanat märiksi.
Kun huonosti ravittu syö ja saa energiaa, jota keho ei heti pysty varastoimaan, osa energiasta voi muuttua lämmöksi ja ihminen alkaa hikoilla. Hikoilua voi esiintyä myös ahmimisen jälkeen.Tavallisesti liikahikoilu loppuu, kun syömishäiriö paranee, mutta joillain se jää pitkäaikaiseksi vaivaksi. Ilmeisesti syy on hormoneissa: kun paino alkaa nousta, naisen estrogeeni- ja keltarauhastasot muuttuvat, mikä vaikuttaa kehon lämmönsäätelyyn.
9. Hiki voi laukaista joskus nokkosihottuman.
Silloin iholle nousee pieniä kutiavia paukamia. Pahassa tapauksessa iho lehahtaa kauttaaltaan punaiseksi, verenpaine laskee ja ihminen tuntee kuolemanpelkoa. Kokemus muistuttaa paniikkihäiriötä.
10. Hikoilu kytkeytyy mieleen.
Hermostuttavat tilanteet, sosiaalinen paine, ahdistus ja stressi lisäävät hikoilua. Ne pistävät vauhtia suuriin hikirauhasiin. Siksi puhutaan pahanhajuisesta stressihiestä.
