Luonnolla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen sekä hyvinvointiin.
Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä. Jo muutaman minuutin oleskelu metsässä lisää hyvinvointia: verenpaine alenee, lihasjännitys laskee ja pulssi hidastuu. Vehreässä ympäristössä mieli lepää ja myönteiset tunteet lisääntyvät. Jopa suhtautumisemme toisiin ihmisiin muuttuu luonnossa: kohtaamme toiset myönteisemmin ja sosiaaliset suhteet syventyvät. Mikäpä siis parempi tapa tavata ystävää tai treffikumppania kuin käveleminen metsän siimeksessä!
Toisaalta luonnossa oleileminen on mitä mahtavin tapa viettää omaa aikaa ja latautua raittiissa ilmassa. Monet haluavatkin nauttia luonnosta nimenomaan yksin. Hektisen työn tai arjen kuormittamille metsä voi olla rauhoittumisen tai jopa meditatiivisen kokemuksen paikka.
Monimuotoisuuden tärkeys
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos haastavat koko ekosysteemiä ja vähentävät luontoterveyden vaikutuksia. Ympäristön monimuotoisuudella on suuri merkitys siitä saataviin terveyshyötyihin. Asfaltoiduilla tai nurmikon hallitsemilla alueilla mikrobilajisto on hyvin köyhä verrattuna esimerkiksi metsään.
Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, minkä vuoksi monimuotoinen ja saavutettava kaupunkiluonto on tärkeä tekijä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kaupunkimetsissä saa mahdollisimman luonnonmukaisen kokemuksen, kun alue on riittävän suuri, puut varttuneita ja niiden hoitaminen huomaamatonta.
Säännöllistä ulkoilua
Hyvä lähtökohta on löytää itselle sopiva ja mukava tapa olla luonnossa.
Jo muutaman minuutin oleskelu tuo hienosti hyvinvointia, mutta terveysvaikutukset lisääntyvät, jos luonnossa viettää pidemmän ajan.
Luontoterveyttä hankkiakseen on hyvä käydä kaupungin viheralueilla 2–3 kertaa viikossa tai vierailla 2–3 kertaa kuukaudessa kaupungin ulkopuolisilla monimuotoisilla luontokohteilla.
Viisi pointtia luontoterveyskyselystä
Allergia-, iho- ja astmaliitto tutki suomalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä luontoterveydestä.
1. Suomalaiset saavat hyvinvointia ja terveyttä lähiluonnosta
Vastaajista lähes kaikki (93 %) pitivät luontoa itselleen tärkeänä. 87 % koki luonnon olevan tärkeä myös heidän hyvinvoinnilleen ja terveydelleen.
Luonnossa oleilun koettiin edistävän erityisesti psyykkistä (89 %) ja fyysistä (87 %) hyvinvointia. Vahvimpia myönteisiä vaikutuksia ovat rauhoittuminen, elpyminen ja rentoutuminen sekä elinvoiman ja tarmokkuuden lisääntyminen.
2. Luonnontilan heikkeneminen vähentää luontoterveyttä
Melkein kolme neljästä vastaajasta on huolissaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen (72 %) sekä ilmastonmuutoksen (72 %) merkityksestä luonnon hyvinvoinnille.
3. Luonnon terveyshyötyjä tuettava yhdyskuntasuunnittelulla
Väestön mielestä kaupunkisuunnittelulla (80 %) voidaan edistää luontoterveyttä, minkä vuoksi kolme neljästä vastaajasta on myös sitä mieltä, että kuntien tulisi huomioida luontoterveyttä paremmin. Terveydenhuollon ammattilaiset näkevät yhteyden vielä vahvemmin.
4. Terveydenhuollon ammattilaisista luontoterveys tärkeää
Selvä enemmistö terveydenhuollon ammattilaisista ajattelee luonnon edistävän sekä psyykkistä, fyysistä että sosiaalista hyvinvointia. Noin 77 % näkee luonnon vaikutuksien olevan tärkeitä tai erittäin tärkeitä myös immuunijärjestelmän harjaannuttamiselle ja vahvistumiselle. Lääkäreistä joka kolmas pitää suomalaisen maaperän mikrobeja erityisen suotuisina.
5. Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia hyödynnetään kliinisessä työssä haluttua vähemmän
Luonnon terveysvaikutuksia kliinisessä työssään hyödyntää noin 60 % lääkäreistä ja 75 % muista terveydenhuollon ammattilaisista. Noin 86 % lääkäreistä ja 90 % muista terveydenhuollon ammattilaista haluaa hyödyntää luonnon terveysvaikutuksia. Ajan puute, tiedon ja näytön puute sekä toimintaympäristö rajoittavat luonnon terveysvaikutusten käyttöä.
Luonnossa oleiluun vaikuttaa merkittävästi etäisyys puistoihin ja lähimetsien poluille.
Luontoalueiden saavutettavuutta lisäämällä ja laatua parantamalla voidaan lisätä ihmisten oleilua luonnossa ja sen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Kaupungeissa yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus ovat avainasemassa siinä, että puistot ja viheralueet ovat kaikkien saatavilla, mahdollisimman lähellä asuinalueita.
Mikrobiston puolesta
Metsässä liikkuminen tukee tutkitusti terveyttä. Kosketus maaperän monipuoliseen mikrobistoon on tärkeä edellytys immuunijärjestelmämme kehittymiselle ja sen virheettömälle toiminnalle. Kaupungistunut elintapa ja ympäristö ja siitä johtuva luontokontaktien puute yksipuolistavat ihmisen mikrobistoa.
Vähäinen luontokosketus voi puolestaan johtaa immuunijärjestelmän häiriöön ja aiheuttaa lievän tulehduksen. Matala-asteinen tulehdustila on ominainen useille tarttumattomille kroonisille kansantaudeille kuten astmalle, allergialle, diabetekselle, suolistosairauksille sekä sydän- ja verisuonitaudeille. Terveydenhuollolle nämä sairaudet aiheuttavat suuret yhteiskunnalliset kustannukset.
Luontoa sisätiloihin
Luonnon hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista voi nauttia myös sisätiloissa: luonnonmaisemat ja sisälle kantautuva luonnonvalo virkistävät mieltä. Jopa luontoaiheiset kuvat, tapetit ja videot antavat luontokokemuksen, ja kuulokkeilla ja kännykällä voi kuunnella veden liplatusta, tuulen huminaa tai linnunlaulua.
Huonekasveilla voi helposti tuoda vihreyttä kotiin tai työpaikalle. Tiesitkö, että myös lemmikkieläimet rikastavat sisätilojen mikrobistoa, kun tuovat tassuissaan ja turkeissaan multaa ja maaperän hyödyllisiä mikrobeja sisätiloihin?
Lue lisää täältä.
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ja Uute Scientific julkaisevat keväällä ensimmäisen suomalaisen luontoterveysselvityksen tulokset.
