Tekoäly tukee terveyttä
Tiesitkö, että tekoälyä käytetään apuna myös terveydenhuollossa? Tekoälystä on hyötyä esimerkiksi röntgenkuvien tulkitsemisessa.
Kukaan ei ole voinut välttyä uutisilta, joissa puhutaan tekoälyn mahdollisuuksista ja uhkista. Vaikka mikään ei korvaa kohtaamista kasvokkain, teknologia ja digitaalisuus auttavat yhä enemmän ylläpitämään hyvinvointia.
Edistyaskeliin kuuluu tekoäly, eli koneoppinen, tiedonlouhinta. Jyväskylän yliopiston data-analytiikan ja sovellusten dosentin Sami Äyrämön mukaan tietoja lukevat algoritmit ovat yksinkertaisia, vasta data tekee niistä ”älykkäitä”.
”Arkipäiväisten tekoälysovellusten avulla pyritään automatisoimaan jokin ihmisen suorittama rutiini, esimerkiksi kun tutkakamera lukee rekisterikilven.”
Tieto puolestaan kerätään digitaalisilla laitteilla. Niiden mittaukset keräävät objektiivista, laadukasta dataa ja siten luovat pohjan sekä toimivalle tekoälylle että sitä käyttäville sovelluksille.
”Tekoäly on käytännössä tyhmä, se ei pysty itse keksimään asioita vaan se oppii asiat datasta. Teköälyssä onkin kyse enemmän automaatiosta kuin älykkyydestä”, Äyrämö selventää.
Tutkimukseen otetaan asioita, joilla on realistiset mahdollisuudet toteutua.
Tekoälystä on hyötyä esimerkiksi röntgenkuvien tulkitsemisessa.
Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää tekoälyä esimerkiksi terveysriskien ennakoimisessa tai lääketieteellisten testien ja kuvauksien, kuten röntgentutkimusten, tulosten tulkinta-apuna. Kun rutiinitehtävässä on käytettävissä luotettava työkalu, vapautuu aikaa muihin tehtäviin.
Maija Meikäläisille tarjolla on tekoälysovelluksia, muun muassa digitaalisia valmentajia, terveyssovelluksia ja etähoivavälineitä, kuten sensoreihin tukeutuvia älypatjoja.
”En näe tekoälyssä inhimillisyyttä, se on vain joukko kaavoja. Ne ovat oikein käytettyinä hyviä. Toisaalta ne ovat tuoneet mukanaan myös digiähkyä ja -stressiä.”
Lähde: Liikkuminen muutosten paineessa – Terveysliikuntapäivät 2023, UKK-instituutti 12.10.2023.
Jutun kuvituksen tekemisessä on käytetty tekoälyä.
