Samaan aikaan perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta kuten teollisuudesta ja rakentamisesta katoaa tai on jo kadonnut kymmeniätuhansia työpaikkoja, taustoittaa projektipäällikkö Antti Kärkkäinen Helsingin Diakonissaopistosta ja Voimaa hoivaan II -projektista. Projektin tarkoituksena on muun muassa tukea miesten saamista sosiaali- ja terveysalalle.
Kärkkäisen mukaan alalle hakeutumisen tukkeena ovat muun muassa ennakkoluulot ja -asenteet. Lisäksi monella on puutteellista tietoa alan työtehtävistä.
Hän käyttää sanoja sisarhentovalkoisuudesta ammattilaisuuteen puhuessaan siitä, miten alalle voitaisiin saada lisää miehiä. Jotain kertoo myös se, että käytössä on ilmaisu sote-ala sen sijaan, että puhuttaisiin esimerkiksi hoitoalasta.
Arhinmäki: rohkaistaanko poikia liian vähän?
Nyt tarvitaan hoito- ja hoiva-aloille samantapaista muutosta kuin opettajien ja eläinlääkärien joukossa on tapahtunut, sanoo tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki (vas.). Ennen moni näiden ammattien edustajista oli miehiä, mutta nyt on toisin.
Naisten ja miesten välinen palkkaero on Arhinmäen mukaan yksi syy siihen, etteivät työttömäksi jääneet miehet hakeudu hoitoalalle: naisen euro on yhä vain 80 senttiä.
Palkkaerojen kaventamisella ja asenteisiin vaikuttamalla voitaisiin saada lisää miehiä hoitoalalle, näkee ministeri.
- Euroopan komission tutkimus kysyy aiheellisesti, suunnataanko esimerkiksi sukupuolitietoinen ammatinvalinnan ohjaus yhä ensisijaisesti tytöille, joita ohjataan miesvaltaisille aloille, kun taas poikia rohkaistaan vain harvoin valitsemaan miehille epätyypillinen ammatti?
- Myöskään aikuiskoulutuksessa segregaatio ei saa olla este työttömiksi jääneille miehille hakeutua opetus-, sosiaali- tai terveysalojen opintoihin, sanoo ministeri.
Remonttimies vai ammattilainen?
Arhinmäki ja Kärkkäinen puhuivat tiistaina Miten miehiä sosiaali- ja terveysalalle? -seminaarissa. Kärkkäinen esitteli seminaarin lehdistötilaisuudessa Miehenkäyttöoppaan, joka on laadittu sosiaali- ja terveysalan opettajille ja työpaikoille.
Oppaassa vinkataan käytännön toimia alan koulutuksen, työelämän ja markkinoinnin tukemiseksi miesnäkökulmasta.
Remonttimies, henkivartija vai alan ammattilainen? Näin kysyy yksi oppaan väliotsikoista. Mieheltä odotetaan usein sote-alan työpaikalla tiettyä stereotyyppistä tapaa toimia, ja monesti tuppaa käymään niin, että mies joutuu herkästi myös ei-ammatillisiin rooleihin, todetaan oppaassa.
Eipä siinä mitään, jos mies näin itse haluaa – mutta perimmältään sote-alan työntekijät tekevät työtään ”ammattilaisina asiakkaiden hyväksi, eivätkä esimerkiksi kiinteistön tai irtaimiston huoltajina”.
“Emme ole puuhapetejä”
- Vaikka olemme miehiä, emme ole supersankareita, emmekä puuhapetejä ainakaan kaikki. Muorit laittavat yksinään nostelemaan potilaita ”kun sää oot mies niin selviit yksinki” periaatteella, kuuluu yksi kommenteista, joita oppaassa tuodaan esiin.
Oppaassa ehdotetaan, että asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota työssäoppimisen jaksoilla. Opiskelijoiden kanssa pitää miettiä esimerkiksi sitä, miten sukupoli vaikuttaa työrooleihin, asiakkaiden kohtaamiseen ja työssäjaksamiseen. Olisi korostettava mahdollisuutta itse vaikuttaa siihen, minkä roolin ottaa: ryhtyykö remonttimiehen roliin vai ehkä ”isäksi” tai ”pojaksi”?
- Miehen on otettava myös itse vastuu omasta ammatillisuudestaan, todetaan oppaassa.
Seminaarin ja lehdistötilaisuuden järjestivät työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelma ja siihen kuuluva Voimaa hoivaan 2 -projekti. Valtava on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen ohjelma, johon kuuluu 17 projektia. Juttu pohjautuu Kärkkäisen ja Arhinmäen puheenvuoroihin.
