Oysin malli on ylittänyt odotukset. Kahdeksaa pilottiryhmään otettua nuorta ei voi enää kutsua syrjäytyneiksi: Heille on löytynyt kiinnekohtia elämään ja mielekästä tekemistä arkeen. Kaksi on päässyt opiskelemaan ja kolme muuttanut asumaan kotoa tai palveluasumisesta itsenäisemmin. Toivo tulevaisuuden suhteen on herännyt, ja sosiaaliset kontaktit ovat lisääntyneet.
Nuoret ovat saaneet yksilöohjausta ja olleet mukana ryhmätoiminnassa. Kaikki jatkavat ryhmässä edelleen. Tällaisia kommentteja nuorilta on saatu:
- Olen nyt varmempi ihmisten kanssa.
- Kotoa lähteminen on helpottunut.
- Itseluottamus on kasvanut.
- Tullut uudenlaista sisältöä elämään.
- Uusia ihmisiä, kavereita.
- Olen saanut turvaa ja apua.
Jatkoa luvassa
Nuorten syrjäytyminen näkyy myös erikoissairaanhoidossa.
- Useilta erikoisaloilta on tullut viestiä siitä, ettei hoito etene, koska taustalla on syrjäytyminen. Eniten tällaista viestiä tulee sisätautipuolelta ja diabeetikkonuoria koskien, sanoo Kallinen.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä huomattiin, että tarvitaan ryhmäkuntoutusta, jonka yhteinen nimittäjä on jonkin tietyn diagnoosin sijaan psykososiaalinen ongelma.
Oysin mallia syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi on kehitetty erikoissairaanhoidon piirissä oleville 15–29-vuotiaille.
Mallia on rakennettu Virta-hankkeessa, osana Kaste-ohjelmaa. Tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalinen vahvistaminen, osallisuuden lisääminen ja pysyvän syrjäytymisen ehkäiseminen, unohtamatta elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden tukemista.
Virta-hanke polkaistiin alulle huhtikuussa 2011, ja se kestää lokakuuhun 2013.
Erikoissairaanhoitoon on suunnitteilla syksyksi myös uusi kurssi syrjäytyneille nuorille, kertoo Kallinen. Hänen mukaansa on mahdollista kehittää ryhmämuotoista kuntoutusta myös perusterveydenhuoltoon.
- Oulun kaupunki on lähdössä jatkohankkeeseen, ja tarkoitus on ottaa mukaan pilottikuntia.
Yksi maksaa miljoonan
Kuka on syrjäytynyt – tai joidenkin puheessa syrjäytetty? Yleinen määritelmä on, että syrjäytyneellä nuorella ei ole työ- eikä opiskelupaikkaa eikä hän ole myöskään hoitovapaalla.
Kallisen mukaan syrjäytyminen on laaja psyykkis-aineellinen kokonaisuus.
- On kyse myös siitä, että ihminen kokee itsensä niin erilaiseksi, että tämä syrjäyttää hänet sosiaalisesta toiminnasta. Myös terveydentila voi syrjäyttää.
Suomessa on yli 30 000 nuorta, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jotka eivät ole kotona hoitovapaan takia. On arvioitu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa noin miljoona euroa yhteiskunnalle.
- Jos yksikin nuori saadaan syrjäytymisen polulta yhteiskunnan jäseneksi, se maksaa itsensä moninkertaisesti taksaisin. Pitäisi aina ajatella myös, mikä on syrjäytymisen inhimillinen puoli, sanoo Kallinen.
Kallinen puhui Oysin mallista yhdessä projektikoordinaattori Eeva-Leena Larun kanssa Pohjolan Lääkäripäivillä Oulussa viime viikolla. Kallisen kuvasi Tiina Liuska.
