Terve.fi

Synnytyskipu

Synnytyskivun lievittämiseen on nykyisin olemassa useita erilaisia kivunlievitysmenetelmiä.

Tehokkaimmat näistä ovat erilaiset puudutukset. Kipulääkityksen ja puudutusten lisäksi synnytyskivun hoidossa voidaan käyttää muitakin kivunhoitomenetelmiä joista osa luetaan ns. lääketiedettä täydentävien tai vaihtoehtoisen lääketieteen piiriin. Vaihtoehtoisista menetelmistä vahvin tieteellinen näyttö tehosta on hypnoosista ja akupunktiosta.

Lapsen syntymä on perheen odotetuimpia ja merkittävimpiä tapahtumia. Raskaus ja synnytys ovat usein äidille haasteellisia psykologisesti ja fysiologisesti. Mitä lähempänä synnytys on, sitä ristiriitaisempia tunteet saattavat olla. Pelko ja levottomuus voi vaihdella ilon ja jännittyneen odotuksen välillä. Osa jännityksestä ja peloista liittyvät usein synnytyskipuun.

Synnytyskipu kuten kipu yleensäkin on hyvin yksilöllinen kokemus ja synnytyskipuun vaikuttavat monet tekijät sekä ennen synnytystä että synnytyksen aikana. Synnytyksen kivuttomuudesta ja hyvästä kivunlievityksestä hyötyvät sekä äiti että syntyvä lapsi. Eri tutkimuksissa sekä ensi- että monisynnyttäjät olivat kokeneet synnytyskivun voimakkaaksi tai hyvin voimakkaaksi 35 – 80 %:ssa synnytyksistä, ensisynnyttäjät jopa 90 %. Lopuilla kipu on ollut keskivaikeaa tai lievää.

Synnytyskivun lievittämiseen on nykyisin olemassa useita erilaisia kivunlievitysmenetelmiä. Tehokkaimmat näistä ovat erilaiset puudutukset. Kipulääkityksen ja puudutusten lisäksi synnytyskivun hoidossa voidaan käyttää muitakin kivunhoitomenetelmiä joista osa luetaan ns. lääketiedettä täydentävien tai vaihtoehtoisen lääketieteen piiriin. Vaihtoehtoisista menetelmistä vahvin tieteellinen näyttö tehosta on hypnoosista ja akupunktiosta.

Synnytyksen eri vaiheet

Synnytyksen ensimmäinen vaihe on avautumisvaihe. Tällöin supistukset avaavat vähitellen kohdunsuuta ja kohdunkaulaa. Kipu on tällöin useimmiten alavatsalla ja alaselässä tuntuvaa särkyä. Kohdun avautumisen ja synnytyksen edetessä kiputuntemus leviää yleensä sekä vatsan että selän puolella sekä ylös- että alaspäin.

Ponnistusvaiheessa kohdunsuu on avautunut ja supistukset työntävät lasta ulospäin. Kohdun alaosa venyttyy ja myös ympäröivien kudokset venyttyvät. Kipu siirtyy kohti sukuelimiä ja välilihaa ja saattaa säteillä reisiin.

Lapsen syntyessä välilihaan ja ulkosynnyttimiin kohdistuu voimakkain venytys ja paine. Väliliha usein leikataan jotta kudosten repeytymistä voitaisiin vähentää.

Ei-lääkkeelliset keinot synnytyskivun hoitoon

Pelko lisää kipua ja epätietoisuus puolestaan pelkoa. Synnytysvalmennuksen merkitys on etenkin ensisynnyttäjälle suuri. Synnytysvalmennuksessa saatava tieto vähentää pelkoa ja etenkin isän osallistuminen valmennukseen lisää myös kipua ja pelkoa vähentävää turvallisuudentunnetta. Synnytysvalmennuksessa opetettavalla hengitystekniikalla voidaan vähentää synnytyksen aikaista lihasjännitystä ja kipua.

Hypnoosi ja rentoutumismenetelmät soveltuvat hyvin synnytyskivun hoitoon. Hypnoosilla aikaansaatu kivuttomuus riittäisi synnytyskivun ainoaksi hoitomenetelmäksi noin 15-30 %:lla synnyttäjistä. Hypnoosilla voi vähentää myös synnytykseen liittyviä pelkoja. Sillä voidaan vaikuttaa myös supistuksiin. Hypnoosin käyttö nopeuttaa myös avautumisvaihetta sekä ensisynnyttäjillä että monisynnyttäjillä. Sen avulla synnytyksen aikana rentoutuminen ja voimien kerääminen on myös paremmin mahdollista. Hypnoosia on hyödynnetty synnytyskivun hoidossa myös ryhmämuotoisena hoitomuotona ja osa äideistä oppii hyvin itsehypnoosin käytön jolloin hypnoosi on helposti hyödynnettävissä synnytystilanteessa.

Akupunktio soveltuu myös osalla äideistä kivunlievitysmenetelmäksi. Synnytyskivun hoitoon käytettävät pisteet ovat pääosin käsissä, jaloissa ja korvissa. Tarkkaan ei tiedetä millä mekanismeilla akupunktio helpottaa kipua. Akupunktion kaltaisiin stimulaatiomenetelmiin kuuluu myös aqua-rakkuloiden käyttö avautumisvaiheen kivun hoidossa. Menetelmässä alaselkään laitetaan ohuella neulalla steriiliä vettä ihonsisäisesti.

Ei-lääkkeellisten menetelmien teho on vaihteleva mutta menetelmät ovat turvallisia ja niiden sivuvaikutukset ovat vähäiset. Valtaosalla synnyttäjistä niiden teho ei kuitenkaan ole ainakaan ainoana kivunlievitysmuotona riittävä.

Synnytyskivun lääkehoito

Synnytyksen avautumisvaiheessa voidaan käyttää kipulääkkeenä lihakseen laitettavia voimakkaita kipulääkkeitä kuten petidiniä sekä hengitysteitse käytettävää ilokaasua. Teho on useimmilla äideillä kohtalaisen hyvä. Lähellä synnytystä voimakkaita kipulääkkeitä ei enää käytetä koska ne voivat vaikuttaa syntyneen lapsen hengitykseen.

Puudutuksista osan laittaa synnytyslääkäri ja osan anestesia- eli nukutuslääkäri. Synnytyslääkäri on etenkin päivystysaikaan monissa sairaaloissa paremmin synnytyssaliin saatavissa kuin nukutuslääkäri. Synnytyslääkäri voi laittaa puudutetta kohdunkaulan molemmin puolin synnytyksen avautumisvaiheessa. Puudutus vaikuttaa nopeasti ja antaa hyvän kivunlievityksen yli puolelle potilaista. Kipua lievittävä vaikutus kestää 1,5 tunnista jopa yli kolmeen tuntiin. Kohdunkaulan puudutus sopii erityisesti monisynnyttäjille joilla synnytys etenee yleensä nopeammin kuin ensisynnyttäjillä.

Synnytyslääkäri voi laittaa myös johtopuudutuksen lantion sisällä kulkevaan pudendaalihermoon. Puudutuksella saadaan väliliha puutumaan ilman vaikutusta ponnistuskykyyn. Teknisesti puudutus on vaikeampi saada onnistumaan kuin kohdunkaulan puudutuksessa ja se antaa hyvän puutumisen noin puolelle potilaista.

Nukutuslääkärin käyttämistä synnytyspuudutuksista tavallisimmat ovat epiduraalipuudutus ja spinaalipuudutus. Molemmissa puudutus laitetaan selän ihon lävitse. Näiden puudutusten avulla kivunlievitys synnytyksessä onnistuu lähes aina. Epiduraalipuudutuksessa käytetään selkään aivokalvojen ulkopuolelle epiduraalitilaan laitettavaa ohutta muoviletkua jota kautta puudutetta ja kipulääkkeitä voi annostella tarpeen mukaan pitkässäkin synnytyksessä. Spinaalipuudutus laitetaan puolestaan aivo-selkäydin –nestetilaan kertapuudutuksena. Spinaalitilaan laitetaan yleensä pieni annos vahvaa kipulääkettä sekä puudutetta. Puudutuksen kipua lievittävä vaikutus tulee hieman nopeammin kuin epiduraalipuudutuksessa ja kestää 1-2 tunnin ajan mutta lääkettä ei voida lisätä synnytyksen pitkittyessä. Molempia voidaan käyttää sekä ensi- että monisynnyttäjillä. Synnytyksen yhteydessä nämä puudutukset voidaan myös yhdistää jolloin saadaan spinaalipuudutuksen nopea teho ja epiduraalipuudutukseen liittyvä mahdollisuus pitkittää puudutusvaikutusta ja kivunlievitystä. Epiduraalipuudutuksen käyttö lisää jonkin verran imukuppi- ja pihtisynnytyksen todennäköisyyttä.

Yhteenveto

Synnytyskivun tehokas hoito on erittäin tärkeää. Kivun kokemuksen voimakkuus sekä kivun lievityksen tehokkuus vaikuttavat synnytyskokemukseen sekä sen aikana että synnytyksen jälkeen. Lapsen mukanaan tuoma ilo ja tyydytys korjaavat kivuliaastakin kokemuksesta paljon, mutta huono kivunlievitys ja kova kipu saattavat aiheuttaa sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia tunteisiin ja äidin ja lapsen vuorovaikutukseen.

Julkaistu: 28.9.2006
2 kommenttia