Kahvi, tee ja leipä ovat suomalaisten ruokavaliossa suurimmat polyfenolien lähteet, suomalaistutkimuksesta ilmenee. Polyfenoleja on eniten ja monipuolisimmin marjoissa, joita kuitenkin kulutetaan paljon vähemmän kuin kahvia, teetä ja leipää.
Polyfenolit ovat kasvikunnan tuotteissa esiintyviä bioaktiivisia aineita. Runsaasti polyfenoleja sisältävän ruokavalion on todettu vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään sairastumisen riskiä.
Kahvi ja viljatuotteet sisältävät tutkimuksen mukaan vain yhden polyfenoliryhmän yhdisteitä, fenolihappoja. Marjat ja hedelmät taas sisältävät monipuolisesti useita eri polyfenoliryhmiä. Polyfenolien saantia voidaakin lisätä ja monipuolistaa parhaiten marjojen ja hedelmien käyttöä lisäämällä.
- Vielä ei tiedetä riittävästi siitä, miten eri polyfenoliryhmät eroavat vaikutuksiltaan ja kuinka paljon niitä tulisi saada, MTT:n vanhempi tutkija Pirjo Mattila toteaa.
Kasvisten ja hedelmien kulutus nostanut flavonoidien saantia
– Aikaisempaan suppeaan suomalaiseen tutkimukseen verrattuna tiettyjen flavonoidien saanti oli nyt suurempi, sillä kasvisten sekä hedelmien kulutus on lisääntynyt, Kuopion yliopiston erikoistutkija Riitta Törrönen iloitsee. Naisten ruokavalio sisältää kasvikunnan tuotteita enemmän kuin miesten ruokavalio.
Polyfenoleja saadaan ruuasta keskimäärin vajaa gramma, 863 milligrammaa, päivässä.
- Miehillä polyfenolien kokonaissaanti oli suurempi kuin naisilla, mutta energiayksikköä kohden laskettuna naisten saantitaso oli korkeampi, kertoo erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Kansanterveyslaitoksesta.
Marjoista saa antosyanidiineja, ellagitanniineja ja proantosyanidiineja
Kahvista ja viljavalmisteista saatiin runsaimmin fenolihappoja, joiden osuus polyfenolien kokonaissaannista oli 74 prosenttia. Kahvi on jo aiemmin tiedetty fenolihappojen päälähteeksi, mutta viljavalmisteiden osuus polyfenolien saannista on puuttunut. Marjoista taas saatiin eniten antosyanidiineja, ellagitanniineja ja proantosyanidiineja. Hedelmistä saatiin eniten muihin flavonoideihin kuuluvia polyfenoleja.
Juureksilla, hedelmillä tai lehtikasviksilla oli pieni merkitys polyfenolien saannille, mutta kasviksista saadaan suurin osa karotenoideista. Isoflavonoidit suomalainen saa soijatuotteista ja lignaanit ruisleivästä, soijasta tai siemenistä.
Tutkimus toteutettiin MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kuopion yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä. Tutkimuksessa määritettiin polyfenolien pitoisuudet 143:sta useimmin käytetystä kasvikunnan tuotteesta. Yli 40 yksittäisen yhdisteen ja polyfenoliryhmien analysoidut pitoisuudet tallennettiin Suomen elintarvikkeiden koostumustietokanta Fineliin. (Ruokatieto)
