Terve.fi

Suojat käyttöön liikkuessa

Suojat käyttöön liikkuessa
Vuosittain Suomessa tapahtuu tuhansia vammautumisia, murtumia, nyrjähdyksiä ja kolhuja, jotka olisivat vältettävissä suojien käytöllä.
Julkaistu: 8.3.2011

Ilmaston lämpenemisestä riippumatta, tai sen takia, liukkaita kelejä riittää etenkin pohjoisessa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa on osoitettu, että rannemurtumien riski on riippuvainen säästä: talvella murtuu useampi ranne kuin kesällä.

Asianmukaisten suojien käyttöön tulisi kiinnittää huomioita sekä jokapäiväisessä elämässä että liikuntaharrastuksissa.

Väestön ikääntymisen myötä, murtumien kokonaismäärä tulee nousemaan joka tapauksessa, joten vältettävissä olevat vammautumiset tulisi karsia ajatellen sekä yhteiskunnallista ja yksilöllistä selviytymistä.

Arkipäivän suojautuminen

Ranne-, nilkka- ja solisluun murtumat lienevät yleisimpiä murtumia. Nämä murtumat voivat johtua aivan tavallisesta pyllähdyksestä tasaisella maalla, suoralla, kivetyllä tiellä.

Yleisin murtumien taustatekijä on alkoholi. Kaverin kanssa aloitettu leikkimielinen karhunpaini nappaskengissä ravintolan ulkopuolella ei ole erityisen suositeltavaa.

Kengän pohjiin asennettavat piikkipohjalliset, vähentävät riskiä kaatua. Kovin esteettiset tai kätevät kenkien pohjiin asennettavat pohjalliset eivät ole, mutta eipä ole kipsikään.

Vanhusten lonkkamurtumia on pystytty ehkäisemään erityisillä topatuilla housuilla, joissa on pehmusteet kummallakin puolella lantiota. Tämän australialaisen keksinnön yleistymisen esteenä on ollut epämukavuus, kuumassa hiostavat housut eivät ole erityisen mukavat, mutta -30 asteen pakkasessa asia voi olla toinen.

Jos tuntee kävelynsä epävarmaksi, voi tueksi ottaa kävelykepin sijasta esim. sauvakävelysauvat tai potkukelkan. Terve järki on paras kaatumisen ehkäisijä: varustaudu rajasi, rajoituksesi ja sää huomioon ottaen.

Ikäihmisten tulisi kiinnittää ketteryyden ja koordinaation säilymiseen erityistä huomiota. Iän kasvaessa lihastentoiminta ei säily entisellä tasolla ilman harjoittelua.

Suojautuminen urheilussa

Urheilussa tulisi käyttää lajinomaisia suojia esim. jääkiekossa vähintään kypärä, ja sarjapeleihin ei taida edes päästä ilman kunnon varusteita.

Kypärän käyttö on muutenkin suositeltavaa lajissa kun lajissa, jossa se on mahdollista.

Varsinaisia niveltukia ei sen sijaan suositella käytettävän ilman asianmukaista syytä. Nivelet toimivat lihasten tukemina, ja jos jatkuvasti pitää esim. polvitukea urheillessa, eivät lihakset toimi normaalisti polvea tukien. Kaatumisen seurauksena polvi voi vammautua pienemmällä vammaenergialla.

Hiihtolajeissa rannesuojat ovat hyödylliset ja niiden on osoitettu vähentävän murtumia.

Jos liikkujan keho oireilee urheilussa, esim. polvi on kipeä juostessa, kannattaa vaiva tarkistuttaa lisävammojen välttämiseksi. Kipeän paikan puuduttamisesta voi seurata pahempi vamma enkä suosittele tavalliselle liikkujalle nivelten tms. puudutuksia.

D-vitamiini

Valtakunnallinen suositus D-vitamiinilisästä on 10 mikrogrammaa päivässä pimeänä vuoden aikana. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee murtumia ja vanhuksilla on todettu D-vitamiinin vähentävän kaatumisriskiä. Ostoporoosilääkitystä ei suurin osa suomalaisista tarvitse ja sen aloittamisessa tulisi käyttää tarkkaa harkintaa.

Estä tuki- ja liikuntaelinten vammat

  • Tunne rajasi ja rajoituksesi urheilussa ja päivittäisessä liikkumisessa

  • Käytä aina asianmukaisia suojia urheilussa sekä kelien ja liikuntakykysi mukaan normaalissa elämässä
  • Iän lisääntyessä ketteryys, koordinaatio ja lihaskunto vaativat harjoittelua säilyäkseen
  • Huolehdi D-vitamiinin saannista

Lue lisää

Lääkärikirja: Rannemurtumat

Lääkärikirja: Osteoporoosi

Keskustele

Kerro kokemuksesi kaatumisesta, kaatumisvammoista sekä murtumista ja niiden hoidosta Poliklinikan Sairauskokemukset-keskustelussa

Lääkäriltä kysyttyä

Lue lääkärin vastauksia kysymyksiin rannemurtumista

Kommentoi »