Havainnot tehtiin kokeissa, joissa vähällä ruoalla pidettyjä hiiriä altistettiin stressille. Nälkä nosti hiirten greliinipitoisuudet nelinkertaisiksi. Nälässä pidetyt hiiret reagoivat ruokittuja hiiriä lievemmin kokeisiin, jotka herättävät masennus- ja ahdistusoireita.
Samat kokeet toistettiin geneettisesti muunnelluilla hiirillä, joiden elimistö ei reagoi greliiniin. Niillä nälkä ja greliinipitoisuuden suureneminen eivät vähentäneet ahdistus- ja masennusoireita. Toisessa kokeessa stressitilanteeseen laitettujen tavallisten ja muunneltujen hiirten greliinipitoisuudet suurenivat yhtä lailla ja pitoisuudet pysyivät suurina jopa neljä viikkoa stressitilanteen jälkeen.
Masennukseen viittaavat oireet olivat kuitenkin paljon yleisempiä muunnelluilla kuin tavallisilla hiirillä. Ne myös söivät vähemmän kuin tavalliset hiiret. Tutkijat pitävät mahdollisena, että nälän, greliinin ja mielialan yhteys saattaa selittää esimerkiksi anoreksiaa sairastavien oireita. Havainnot ovat kuitenkin alustavia eikä ole varmaa toimiiko ihmisen elimistö tässä suhteessa samoin kuin hiirten.
Uutispalvelu Duodecim
Lähde: Nature Neuroscience 2008
Copyright © Kustannus Oy Duodecim 2008