Terve.fi

Sjögrenin oireyhtymä

Sjögrenin oireyhtymä
Sjögrenin oireyhtymä eli syndrooma on pitkäaikainen, tulehduksellinen autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa kyynel-, sylki- ja sukuelinten rauhasia. Seurauksena on limakalvojen kuivuminen. Sjögrenin oireyhtymä kuuluu tulehduksellisiin reumasairauksiin ja onkin niistä toiseksi yleisin.
Julkaistu: 14.11.2005

Se voi esiintyä itsenäisenä sairautena tai jonkin muun autoimmuunisairauden (yleisimmin nivelreuma tai SLE) yhteydessä..

Sjögrenin oireyhtymän oireet

Ensimmäiset oireet aiheutuvat tavallisimmin limakalvojen kuivumisesta. Oireet tapaavat kehittyä hitaasti ja ne voivat välillä hävitäkin.

Kyynelnesteen erityksen ja laadun heikkenemisestä johtuen silmissä voi tuntua kirvelyä tai roskan tunnetta. Niissä saattaa esiintyä myös punoitusta, vetistystä, rähmintää, valoarkuutta, väsymistä ja näön tarkkuuden vaihtelua. Oireet lisääntyvät usein iltaa kohti ja tuuli, ilmastointi tai saunominen saattaa pahentaa niitä.

Syljen erityksen vähentyessä suu tuntuu kuivalta. Tällöin saattaa esiintyä nielemisvaikeuksia, makuaistin muutoksia, äänen käheytymistä, hampaiden lisääntynyttä reikiintymistä ja kipua tai kirvelyä suussa. Joskus korvanalussylkirauhaset suurenevat turvottaen poskia. Muita limakalvojen kuivumisesta aiheutuvia oireita ovat mm. emättimen kuivuus ja yhdyntäkivut, nenän kuivuminen ja karstoittuminen sekä kuiva yskä.

Väsymys on tavallisin yleisoire Sjögrenin oireyhtymässä. Potilailla voi esiintyä myös muita rauhasten ulkopuolisia oireita. Näitä ovat esimerkiksi lämpöily, nivelkipu/-tulehdus, ihon kuivuminen ja kutina, valkosormisuus, suurentuneet imusolmukkeet, toistuvat hengitystieinfektiot, munuaisvaivat, tiheävirtsaisuus, lihaskipu/-tulehdus sekä ylämaha- ja närästysoireet.

Sjögrenin oireyhtymän esiintyminen ja yleisyys

Sjögrenin oireyhtymä on kohtuullisen yleinen sairaus, jota esiintyy ympäri maailmaa. Noin 0,6-3,3 % aikuisväestöstä sairastaa sitä. Suurin osa potilaista on naisia (noin 90 %). Useimmin tautiin sairastutaan 40-60 vuoden iässä mutta se voi alkaa minkä ikäisenä tahansa.

Sjögrenin oireyhtymän aiheuttaja

Sjögrenin oireyhtymän syytä ei tunneta. Se on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä, joka normaalisti suojelee elimistöä infektioilta ja muilta taudeilta, hyökkää kyynel-, sylki- ja sukuelinten rauhasten kimppuun luullen niitä elimistölle vieraiksi rakenteiksi.

Sjögrenin oireyhtymän diagnoosi

Diagnoosia tehtäessä suoritetaan huolellinen kliininen tutkimus. Löydöksiä voi olla kuitenkin vähän, ja lisäksi taudin yleisimpiä oireita esiintyy myös normaaliväestössä. Tavalliseen ikääntymiseenkin liittyy limakalvojen kuivumista ja rauhasten surkastumista. Limakalvo-oireita ja väsymystä voivat aiheuttaa Sjögrenin oireyhtymän lisäksi esimerkiksi vaihdevuosien hormonaaliset muutokset, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, fibromyalgia ja masennus. Myös eräät lääkkeet, kuten neuroleptit ja diureetit voivat aiheuttaa kuivuusoireita.

Sjögrenin oireyhtymän taudinmäärityksessä käytetään kansainvälisiä luokittelukriteereitä. Kyynelnesteen eritys voidaan arvioida Schirmerin testillä. Siinä silmän alaluomen sisäpinnalle asetetaan imupaperiliuska ja sen kostumista seurataan viiden minuutin ajan. Sylkirauhasten toimintaa voidaan arvioida varjoaineröntgenkuvauksella, isotooppikuvauksella tai mittaamalla leposyljeneritys. Verinäytteestä määritetään tuman liukoisten antigeenien vasta-aineita (SS-A, SS-B). Niitä esiintyy 80 %:lla potilaista. Alahuulen limakalvolta otetussa koepalassa voidaan nähdä tyypillinen tulehdus sylkirauhasessa.

Verikokeissa havaitaan Sjögrenin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä usein myös koholla oleva lasko ja reumatekijä.

Sjögrenin oireyhtymän hoito

Sjögrenin oireyhtymää ei voida parantaa mutta sen oireita voidaan helpottaa. Yleislääkäri pystyy hyvin hoitamaan lievempää tautimuotoa sairastavaa henkilöä. Vaikeammissa tapauksissa hoitoon osallistuu reumatautien erikoislääkäri ja tarvittaessa silmälääkäri.

Silmien kostuttamiseen käytetään keinokyyneleitä. Joissakin tapauksissa kyyneltiehyet voidaan tukkia väliaikaisilla tulpilla tai leikkaamalla. Suun kuivuusoiretta helpottamaan voidaan kokeilla suun kostutusaineita ja geelejä tai syljen eritystä lisääviä lääkkeitä. Osa potilaista hyötyy ksylitolipurukumin pureskelusta. Sjögrenin oireyhtymää sairastavan henkilön olisi myös hyvä käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, jossa suoritetaan fluoraushoito, ja noudattaa saamiaan hampaiden kotihoito-ohjeita. Emättimen kuivuusoireisiin voidaan kokeilla emulsio ja liukuvoiteita.

Taudin seurantaan kuuluvat vuosittaiset kontrollikäynnit omalla lääkärillä. Sjögrenin oireyhtymään liittyy jonkin verran lisääntynyt riski sairastua imukudossyöpään eli lymfoomaan.

Kommentoi »