Tyypillinen glaukoomapotilas käy 1-2 kertaa vuodessa silmätarkastuksessa, jossa mitataan näöntarkkuus ja silmänpaineet sekä tutkitaan näköhermon nysty eli papilla. Näkökenttätutkimus ja muitakin testejä tehdään säännöllisin väliajoin, jotta voitaisiin nähdä, onko tauti hallinnassa tai havaita näköhermon rappeutumista, joka vaatisi hoidon tehostamista. Tämä jatkuva seuranta on tärkeää glaukooman kehittymisen ehkäisemiseksi ja glaukoomaan jo sairastuneiden näön pelastamiseksi.
Isoissa, satunnaistetuissa kliinisissä kokeissa on raportoitu saavutetun merkittäviä hyötyjä alentamalla silmäpainetta joko glaukoomalääkkeillä (katso ”Glaukoomalääkkeet”), kirurgialla tai niiden yhdistelmällä. Esimerkiksi Ocular Hypertension Treatment Study kokeeseen (OHTS) osallistui yli 1 600 eri puolilta Yhdysvaltoja värvättyä glaukooman riskiryhmiin kuulunutta henkilöä. OHTS-kokeen tekijät havaitsivat, että hoito silmänpainetta alentavilla tipoilla taudin varhaisessa vaiheessa pienensi glaukooman vaaran puoleen. Kahden muunkin kokeen, Advanced Glaucoma Intervention Study ja Collaborative Initial Glaucoma Treatment Study -kokeiden tulokset vahvistivat silmäpaineen alentamisesta saatavat hyödyt, hoidettiinpa kohonnutta silmänpainetta sitten kirurgisesti tai glaukoomalääkkeillä.
Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.
Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.
