Siedätys selättää allergian

Pitkään uskottiin, että aller­gioista pääsee eroon "välttödieeteillä" eli pölyallergikko ei hankkinut kotiinsa mattoja tai verhoja.

− Allergikot saattoivat elää kuin sairaalassa. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että välttäminen vain kasvattaa allergian kehittymisen riskiä, allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta kertoo.

Vuonna 2008 Suomessa otettiin käyttöön kymmenvuotinen allergiaohjelma. Aiempiin suosituksiin verrattuna nykyinen ohjelma kannustaa kasvattamaan normaalia vastustuskykyä.

Allergioiden syntyyn vaikuttavat kaksi asiaa: perimä ja ympäristö. Allergia on immuunipuolustuksen häiriö, jossa keho reagoi väärällä tavalla tavallisiin asioihin, kuten eläimiin, ruokaan tai siitepölyihin.

Suurin osa suomalaisten allergioista, arviolta noin 70 prosenttia, on lievää allergiaa. Lievän allergian oireina voidaan pitää esimerkiksi sitä, että pärskityttää, nenä ja silmät vuotavat aika ajoin, mutta oireisiin tepsii tarvittaessa otetut allergialääkkeet.

− Lievät oireet ovat enemmänkin yksilön ominaisuus. Puhutaankin allergiaterveydestä, jolla halutaan ilmaista, ettei lievässä oireilussa ole kyse sairaudesta. Lievien oireiden kanssa pystyy elämään normaalia arkea, Vuorenmaa tarkentaa.

Vakavasta allergiasta puhutaan silloin, kun allergiset reaktiot ovat voimakkaita ja lääkitystä tarvitaan päivittäin. Arvion mukaan vakavista allergiaoireista kärsii noin kymmenen prosenttia suomalaisista, keski­vaikeita oireiluja on noin kaksikymmentä prosenttia.

− Jaottelu on kuitenkin vaikeaa, sillä lopulta on kyse yksilön kokemuksesta: miten vakavaksi kukin oireensa kokee. Oma lääkäri arvioi kussakin tilanteessa parhaan mahdollisen hoidon, esimerkiksi siedätyshoidon tarpeen.

Siedä siitepölyä

Anne Vuorenmaa puhuu ”asfaltti-indeksistä”: kasvanut kaupunkiasuminen on johtanut siihen, että luonnossa oleillaan yhä vähemmän.

− Kaupungeissa eletään hygieenisessä ympäristössä: asutaan kerrostaloissa eikä luontoyhteyttä juurikaan ole. Maalla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergioita. Mitä kauemmaksi luonnosta ajaudutaan, sitä enemmän on allergioita, sillä siitepölyille ei synny normaalia vastustuskykyä.

Paras tapa ennaltaehkäistä allergioita on olla tekemisissä allergioiden aiheuttajien kanssa. Siitepölylle voi siedättää itseään liikkumalla mahdollisimman paljon ulkona ja luonnossa.

− Astmaatikolla saattaa olla käsitys, että ei tarvitse lähteä ulos liikkumaan. Mutta liikkuminen lisää  astmaatikon hengitys­kapasiteettia ja parantaa hyvinvointia, ­Vuorenmaa perustelee.

Sama logiikka pätee ruokiin. Lapsella on tietty ikäkausi, jolloin immuunipuolustus totutetaan uusiin ruokiin.

− Mitä pidemmäksi kiinteän ruoan aloittamista venytetään, sitä suurempi riski on saada ruoka-aineallergia.

Myös puhdas sisäilma ja tupakoimattomuus lisäävät allergiaterveyttä.

Siedätys vaatii sitoutumista

Lääkkeellisen siedätyshoidon aloittamiseen tarvitaan allergiatestit ja astmatutkimukset. Lääkäri pystyy arvioimaan allergian tilan ja siedätyshoidon aloittamisen. Siedätyshoito aloitetaan yleensä syksyllä, kun siitepölykausi on ohitse, ja tulokset alkavat usein näkyä jo seuraavana keväänä tai kesänä.

− Siedätyksen voi aloittaa joulu-tammikuussakin, mutta tulokset eivät ehkä näy vielä seuraavana siitepölykautena. Kannattaa kuitenkin huomioda, että siedätyshoitoa ei voi aloittaa silloin, kun oireet alkavat, sillä silloin siitepölyä on niin paljon luonnossa, Vuorenmaa ohjeistaa.

Kolme vuotta kestävän siedätyshoidon painopiste on ainakin toistaiseksi pistoshoidossa. Sairaalassa annettavat pistokset annetaan ensimmäisen seitsemän viikon ajan kerran viikossa ja myöhemmin 6–8 viikon välein.

− Siedätyshoito vaatii sitoutumista, sillä joskus pistosten ottaminen vaatii järjestelyä, esimerkiksi jos on työmatkoja tai pitkät etäisyydet hoitavaan sairaalaan. Yleensä potilaat kuitenkin motivoituvat hoitoon hyvin, sillä suurin osa siedätyshoidon läpikäyneistä tulee melkein oireettomiksi eivätkä he tarvitse enää lainkaan oireenmukaista allergialääkitystä.

Pistoshoidon lisäksi käytössä on tabletti­siedätyshoito, tosin toistaiseksi vasta heinäallergiaan.

− Odottelemme kovasti tablettihoitoa myös koivuallergiaan, sillä koivu on suurin siitepölyallergisoija Suomessa. Tablettihoito helpottaa siedätyshoitoa, kun tabletin voi ottaa kotona, kunhan sen muistaa ottaa joka päivä vuoden jokaisena päivänä, Vuorenmaan sanoo.

Lapsille siedätyshoito voidaan aloittaa vasta viisivuotiaana, vaikka lapsi voi saada siitepölyallergian jo yhden altistumis­kauden jälkeen eli noin kaksivuotiaana.

KYSYMYS: Olen kuullut hunajasiedätyksestä. Miten se toimii ja onko se yhtä tehokasta kuin lääkesiedätyshoito?

Vastaajana hunajasiedätyksen kehittäjä ja asiantuntija Kyösti Pitkänen:

"Siedätykseen käytettävä hunaja tehdään metsäkukkien hunajasta. Metsävadelma, mustikka, puolukka ja erilaiset varpukasvit ovat vaikutukseltaan antibakteerisia. Siedätys­hunajaan lisättävä siitepöly, jota on tuotteessa yksi prosentti, kerätään mehiläispesästä. Sen jälkeen se analysoidaan ja tutkitaan.

Tutkimusyhteistyötä on tehty Iho- ja allergia­sairaalan ja Helsingin yliopiston Haartman-instituutin eli kliinisteoreettisen laitoksen kanssa. Myös Joutsenossa tehtiin kahden vuoden mittainen kliininen koe, jossa mukana oli sata henkilöä. Tutkimuksissa selvisi, että hunajasiedätys on yhtä tehokasta kuin pistos- tai pillerihoito. Samalla huomattiin, että hunajasiedätys auttaa laajemmin ja kymmenen kertaa lääkesiedätystä paremmin, myös ruoka-aine- ja eläinallergioihin.

DNA-ajossa on selvinnyt, että siedätyshunajassa on kuusi erilaista maitohappobakteerikantaa, jotka vahvistavat immuunijärjestelmää. Hunajahan on kuulunut ruokavalioon kautta historian. 40–50 vuotta sitten hunajaa sai lähinnä apteekista. Nykyään kaupasta saatava hunaja on usein kuumennettu juoksevaksi, ja hunaja toimii lähinnä makeuttajana.

Hunajasiedätys on muita hoitomuotoja huomattavasti huokeampi: yhteiskunnalle se ei maksa mitään, ja potilas voi päästä oireettomaksi 50–100 euron panostuksella. Jotkut pääsevät oireettomaksi muutaman kuukauden käytön jälkeen, toiset 2–3 vuoden siedätyksellä. Yhä useammin kuulen, että ihmiset ovat päätyneet hunajasiedätyseen lääkärin tai jonkun muun terveydenhoidon ammattilaisen suosituksesta.

Hunajasiedätys aloitetaan syksyllä, sillä mitä pidempi käyttöaika on ennen siitepölykautta, sitä parempi tulos ensimmäisenä siitepölykautena. Siedätyshoidosta pidetään usein taukoa keväällä: maaliskuussa, kun ilmoitetaan, että ilmassa on lepän siitepölyä, lopetetaan käyttö tai vähennetään annosta puoleen tai alle puoleen. Jos kärsii ruoka-aine- tai eläinallergiasta voi käyttää siedätyshunajaa pieninä annoksina läpi siitepölykauden.”

Lue koko artikkeli Voi hyvin -lehdestä 10/2012