Sateenkaaren päässä: pastellipää huomataan

Tuijotan kylpyhuoneen peilistä tuhkanvaaleaa tukkaani, ja olen varma päätöksestäni. Olen näyttänyt tältä kymmenen vuotta. Tarkistin sen vanhoista valokuvista. Vuosien vaihtumisen huomaa niistä vain vaatetyylistä ja muutamasta uudesta rypystä silmänurkissa.”Hiukset uusiutuvat kyllä”, sanon rohkaisevasti peilikuvalleni. Soitan tutulle kampaajalle ja varaan ajan. Olen valmis. Minusta tulee pastellipää.

Kaikki alkoi julkkiksista 

Pastellivärit ovat villinneet julkkiksia jo yli vuoden ajan, eikä trendi taannu. Laulaja Katy Perry, laulaja-näyttelijä Demi Lovato, malli-näyttelijä Sienna Miller ja muusikko Lady Gaga ovat osallistuneet sateenkaaribuumiin. Minua viehätti alun perin laulaja Kelly Osbourne, joka oli värjännyt hiuksensa laventeliksi. Vaalea violetti kummitteli ajatuksissani kuukausikaupalla.Vaikka kokeilen rohkeasti uusia vaatetrendejä, minua jännitti, sopisiko niin erikoinen hiusväri tyyliini. Pelkäsin näyttäväni pastelli­tukassa sotkuiselta rokkarilta, jolle kaverit ovat unohtaneet kertoa, että teinivuodet ovat jo ohitse.Vasta kun näin seurapiirijulkkis Nicole Richien violetin tukan yhdistettynä trendsetterin naiselliseen ilmeeseen, vakuutuin räväkän värin tyylikkyydestä.Kävin läpi neidin Instagram-kuvia ja totesin, että violetti tukka on itse asiassa täydellinen yhdistelmä maksimekkojen ja pitsipaitojen kanssa.

Väliaikaista vai pysyvää? 

Vaihtoehtoja pastellitukan värjäämiseen on useita. Niiden suurimmat erot ovat värin pysyvyydessä. Yhdeksi illaksi sateenkaaritukan saa marketeissa myytävillä, 1990-luvulta tutuilla hiusmaskaroilla tai kampaamoista saatavilla liituväreillä. Molempia hierotaan hiuksiin vain niihin kohtiin, joihin väriä haluaa. Niillä saa sähäköitä raitoja, tyylikkäät pastellilatvat tai vaikka näyttävän otsatukan.Aavistuksen intensiivisempi sävy syntyy väriä sisältävillä hoitoaineilla.Vahvan sävyn haluava käyttää hoitoainetta sellaisenaan, mutta jos väri tuntuu liian voimakkaalta, ainetta voi laimentaa tavallisella hoitoaineella.Sävyttävillä hoitoaineilla tehty värjäys kestää muutaman pesun. Itse olin kuitenkin päätöksestäni niin varma, etteivät tilapäiset värit täyttäneet pastellinjanoani. 

Kolmen tunnin urakka 

Istuin kampaajan tuoliin, ja tiesin, että edessä olisi pitkä projekti. Luonnonvaaleat hiukseni pitäisi ensin vaalentaa, ja vasta sen jälkeen ne värjättäisiin violetiksi. Juuri tämän takia olin halunnut tulla kampaajalle, enkä kokeilla kotona värjäystaitojani.Kampaajani valitsi aineiksi suoravärit, jotka tarttuvat hiuksiin ilman ammoniakkia tai hapetetta. Nämä värit näyttävät parhaimmilta vaalennetuissa hiuksissa. Tummissa hiuksissa tai värjäämättömässä tukassa vaaleat pastellisävyt eivät juuri näy.Siksi hiuksiini levitettiin aluksi vaalennusvoide. Se on värjäyksen rankin vaihe: suoravärit eivät kuluta hiusta, mutta vaalennus kuluttaa. Varsinkin, jos tummat hiukset pitää vaalentaa useasti pastellisävyä varten. Kun vaalennusvoide oli levitetty hiuksiini, näytin kampaajalle Nicole Richien Instagram-kuvia. Kampaajani pyrki sekoittamaan valmiista väreistä juuri samanlaisen sävyn. Jotta olisin varma väristä, kampaajani levitti sitä valkoiselle paperille.Se oli ihana. Juuri sitä, mistä unelmoin.Mutta se, miltä näytin vaalennusaineen jälkeen, oli kamalaa. Hiukseni olivat kuin keltaläikkäinen lumihanki. Juuri sellainen kellertävä blondi, jollainen en haluaisi olla. Onneksi kosteisiin hiuksiini levitettiin nopeasti värivoide. Lähes tunnin vaikuttanut väri näytti päässäni todella tummalta, mutta pesun ja kuivauksen jälkeen tulos oli ehdottomasti kolmen tunnin istumisen arvoinen.

Huomiota herättävä look 

Seuraavana aamuna sain pienen sokin. Menin vessaan pesemään hampaitani, ja peilistä katsoi vieras tyyppi.Olin myös täysin unohtanut, miltä värjätty tukka voi tuntua: takkuiselta. Vaihdoin nopeasti kevyen hoitoaineen kosteuttavampaan versioon, ja ongelma katosi yhdellä pesulla. Hiukseni ovat luonnostaan suomalaista, karheaa laatua, joten itse asiassa hoitava väri silotti hiusteni pintaa.Myös muilla ihmisillä on ollut räväkkään muutokseeni totuttelemista. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yli sata ihmistä kommentoi hiuksiani. Kyse ei ole vain suomalaisista, vaan sekä Ranskan- että Yhdysvaltain-matkallani ihmisillä oli mielipide hiuksistani.Lipunmyyjä Helsingissä, iäkäs pariisilaisrouva ja Kaliforniassa hiekkarannalla yönsä viettänyt setä olivat yhtä mieltä: hiukseni ovat kerta kaikkiaan ihanat.Siltä minustakin tuntuu, vaikka kuinka yrittäisin sanoa itselleni, että kyse on vain hiuksista. Rakastan tätä tukkaa.Uusi hiusväri on tuonut vaatekaappiini yllättävän paljon muutoksia. Ennen kammoamani vahvat kuosit näyttävät nyt hyvältä, ja toisaalta kokomusta asu on nyt tylsän sijaan täydellinen.

Tiivis suhde kampaajaan 

Jotta säilyisin pastellihiuksisena, suhteeni kampaajani tiivistyy.  Huomasin jo muutama viikko värjäyksen jälkeen, että  hiukseni näyttivät hieman haalistuneilta. Väriä ei valunut sampoon matkassa viemäriin, mutta aina föönauksen jälkeen peilistä näkyi kerta  kerralta vaaleampi pehko.Pohjalta paljastui kuitenkin tasaisen platinanvaalea tukka, joten en ollut harmissani asteittaisesta muutoksesta. Varasin uuden ajan jo neljän viikon päähän, samoin sitä seuraavan. Jokaisella värjäyskerralla violetti pysyy tukassa aina edellistä kertaa tiukemmin. Taidan myös pian tarvita väriä ylläpitäviä tuotteita.