Terve.fi

Sairauspoissaolo



Sairauspoissaolo

Sairauspoissaolon tarkoituksena on turvata työntekijälle onnistunut parantuminen sairaudesta ja myös sitä kautta nopeuttaa työkyvyn palautumista. Työntekijällä on oikeussairauslomaan mikäli hän on estynyt tekemään työtään sairauden tai tapaturman vuoksi. Työsopimuslaissa määritellään, että työntekijän on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys sairaudesta ja siitä johtuvasta työkyvyttömyydestä.
Teksti Terve Media Oy

Työehtosopimuksissa voi olla työsopimuslakia tarkemmat määritelmät tästä todistuksesta kuten myös työpaikan omat käytännöt.

Sairausloma ei kuitenkaan suoraan määrittele, että työntekijällä on oikeus myös sairausajan palkkaan sairasloman ajalta. Työsopimuslaki määrittelee tällaisiksi tilanteiksi mm tilanteet, joissa työntekijä on tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut itse tilanteen. Jotta työnantajalla olisi palkanmaksuvelvollisuus sairaslomalta, edellytyksenä on lisäksi, että työkyvyttömyys on alun perin aiheutunut lääketieteellisestä syystä.

Sairasloman pituus määritellään lääketieteellisin syin. Palkan maksu sairasloman ajalta määräytyy pohjaltaan työsopimuslakiin sekä työehtosopimuksiin ja työsuhteen keston mukaan.

Nykyään pyritään hyvissä toimintamalleissa tukemaan pitkittyviä sairauslomia aktiivisella työnantajan ja työntekijän toiminnalla. Silloin ajatellaan, että aktiivinen toiminta työhän palaamisen edistämiseksi erilaisin toimenpitein tuottaa paremman lopputuloksen kuin vanhahtava passiivi odotus sairausloman pituuden määritys pelkästään lääketieteellisin syin. Työntekijää voidaan esimerkiksi informoida työpaikan tilanteesta aktiivisesti ja ottaa mukaan esimerkiksi uuden tietojärjestelmän koulutustilaisuuteen. Tällöin työnantaja ja esimies ovat aktiivisesti yhteydessä työntekijään myös sairausloman aikana. Perinteisempää toimintaa edustavat työn kuvan uudelleen arviointi sekä osa-aikainen sairausloma.

Keino nopeuttaa työkyvyn palautumista

Pitkät sairauslomat ja työkyvyttömyys haittaavat työn sujumista työpaikalla ja aiheuttavat paljon kustannuksia työnantajalle. Monella työpaikalla on otettu käyttöön aktiivisen puuttumisen malli, jossa esimies sovitun käytännön mukaisesti ottaa puheeksi alaisen työkykyä uhkaavat tilanteet (esim. lisääntyneet sairauspoissaolot, vaikeudet työn suorittamisessa, päihdeongelmat).

Tavoitteena puuttumisessa ei ole osoittelu, vaan pyrkimys saada työkykyä uhkaavat tekijät haltuun ajoissa. Jos käytännöstä on sovittu koko työpaikan tasolla ja pelisäännöt sovitaan työyhteisön kesken, ei leimautumisen pelko ole niin suuri. Esimies ottaa asian puheeksi alaisen kanssa, mutta jatkossa mukaan voidaan ottaa muitakin toimijoita, kuten työterveyshuolto ja kuntoutustahot.

Lue lisää:

Avoimuutta arkeen – Varhaisen puuttumisen opas valtion työpaikoille (pdf)

Aktiivinen aikainen puuttuminen – tavoitteena pitkäaikaisterveys (Keva, pdf)

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu – Opas työnantajalle (STM, pdf)

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu – Opas työntekijälle (Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu – Opas)

Julkaistu: 26.6.2012