Gynekologikäynnit eivät ole naisten suosikkimenoja, ja monesti käyntiä lykätään niin pitkään kuin mahdollista. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kirsi Kuismanen kuitenkin muistuttaa, että vastaanotolla olisi hyvä käydä säännöllisesti.
– Gynekologisessa tarkastuksessa pitäisi käydä vuoden tai kahden välein. Silloin mahdollisiin muutoksiin ehditään puuttua ajoissa.
Varsinkin silloin, jos kärsii gynekologisista oireista, kuten alavatsakivuista, gynekologille kannattaa mennä heti. Perustarkastus voidaan kuitenkin tehdä myös terveyskeskuksessa. Yleislääkäri voi määrätä esimerkiksi e-pillerireseptin tai aloittaa vaihdevuosi-ikäiselle hormonihoidon.
Gynekologin vastaanotolla voidaan perustutkimuksen lisäksi ottaa Papa- eli irtosolukoe. Sen avulla tutkitaan kohdunkaulan mahdollisia solumuutoksia. Näytteen ansiosta pahanlaatuisiin muutoksiin voidaan puuttua ajoissa ja aloittaa mahdollinen hoito ja lisätutkimukset. Näin voidaan estää kohdunkaulan syövän kehittyminen.
Kohdunkaulan syövän seulonnat alkavat useimmissa kunnissa 30 ikävuodesta alkaen, jonka jälkeen naiset kutsutaan viiden vuoden välein irtosolunäytteen ottoon. Seulonta loppuu 60-vuotiaana, joissakin kunnissa vasta 65-vuotiaana.
– Seulonnat kannattaa hyödyntää. Niiden välissä olisi kuitenkin aina hyvä käydä kerran irtosolukokeessa. Kun seulonnat loppuvat, kokeissa kannattaa edelleen käydä säännöllisesti, Kuismanen muistuttaa.
Varmista kohdun ja munasarjojen terveys
Papa-koe ei kuitenkaan kerro juuri mitään kohdun ja munasarjojen tilanteesta.
– Siksi ei kannata laiminlyödä gynekologista tutkimusta, jossa tunnustellaan kohtu ja munasarjat. Jos on aihetta epäillä muutoksia, tehdään ultraäänitutkimus. Se antaa lisätietoa myös silloin, jos potilas kärsii vuotohäiriöistä.
Jos potilaalla on vuotohäiriöitä ja varsinkin jos vaihdevuosien jälkeen ilmenee ylimääräistä verenvuotoa, kohdun limakalvolta otetaan imaisupillillä Pipelle-näyte, jonka patologi tutkii. Näytteen avulla voidaan kartoittaa kohdun limakalvon pahanlaatuiset tai muuten poikkeavat muutokset.
Useimmat gynekologit tutkivat vastaanottokäynnin yhteydessä myös rinnat. Jos oma gynekologi ei tee niin, sitä kannattaa pyytää rohkeasti.
Rinnat on hyvä opetella tutkimaan myös itse. Omatarkkailu kannattaa tehdä kerran kuukaudessa heti kuukautisten jälkeen, jolloin rintakudos on pehmeää. Neuvoja rintojen tutkimiseen voi pyytää terveyskeskuslääkäriltä tai gynekologilta.
Lakisääteinen mammografiaseulonta eli rintojen röntgentutkimus alkaa Suomessa 50 vuoden iässä. Seulonta tehdään joka toinen vuosi yleensä 69 vuoden ikään asti.
– Jos lähisuvussa, kuten äidillä tai isoäidillä, on todettu rintasyöpä, jo kolmikymppisen kannattaa käydä mammografiassa, Kuismanen sanoo.
Pieni sanakirja
Adenomyoosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin, kohtulihaksen sisälle. Adenomyoosi on tavallinen; muutoksia löytyy joka kymmenenneltä yli 40-vuotiaalta naiselta. Oireita ovat alavatsakivut, kuukautisiin liittyvät ylimääräiset vuodot ja joskus tihentynyt virtsaamisen tarve. Vaivaa voidaan hoitaa muun muassa ehkäisypillereillä ja kipuja tulehduskipulääkkeillä.
Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti syntyy, kun kohtuontelon ulkopuolella alkaa kasvaa kohdun limakalvon kaltaista kudosta, joka muodostaa pesäkkeitä. Kudosta on tavallisesti vatsakalvon pinnalla, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjojen pinnalla. Pesäkkeet reagoivat kohdun limakalvon tavoin kuukautiskierron aikana. Tyypillisenä oireena on kova alavatsakipu kuukautisten aikana. Endometrioosia voidaan hoitaa muun muassa ehkäisypillereillä.
Myooma eli kohdun lihaskyhmy on yleinen, hyvänlaatuinen kohdun kasvain. Myoomia saattaa olla kohdussa useita. Myoomat voivat aiheuttaa vuotohäiriöitä ja kuukautisvuodot voivat runsastua. Oireettomia myoomia ei tarvitse hoitaa.
