British Journal of Nutrition-lehden huhtikuun numerossa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 362 vastasyntyneen ja heidän äitiensä terveyttä. Raskaana olevien rautavarastot testattiin seerumin ferritiinistä (varastorauta) , ferritiinireseptoreista ja niiden välisestä suhteesta.
Aiemmissa tutkimuksissa ja suosituksissa on katsottu vain hemoglobiiniarvoja.
Raskauden ensimmäisen kolmanneksen alhaiset rauta-arvot paljastuivat selkeäksi riskitekijäksi alhaiselle syntymäpainolle ja ennenaikaiselle syntymälle.
Tutkijoiden mielestä odottaville äideille tulisi järjestää ravitsemusneuvontaa ja veren rautatasoja tulisi tutkia perusteellisesti jo raskauden alusta lähtien, pelkkä hemoglobiiniarvojen mittaus ei ole riittävä.
Suomessa raskauden aikaisen lisäraudan tarvetta on korostettu lähinnä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, jolloin hemoglobiiniarvot yleisesti putoavat alle suositusarvojen.
Rautaa on runsaasti monissa vihreissä kasviksissa, kuten pinaatissa, parsakaalissa ja nokkosessa, mutta kasviperäinen rauta imeytyy huonosti verrattuna hemirautaa sisältävään eläinperäiseen ravintoon.
Suomessa vallitsevan käytännön mukaan lisäraudan käyttö aloitetaan tarvittaessa vasta 20. raskausviikon jälkeen, olisiko syytä tarkistaa tätä käytäntöä?
