Terve.fi

Rannemurtuman hoito


Rannemurtuman hoidon tavoitteena on ranteen kivuttomuus sekä sen toimintakyvyn palauttaminen mahdollisimman lähelle alkutilannetta.

Rannemurtuman hoitolinja valitaan potilaskohtaisesti. Useimmiten rannemurtuma hoidetaan kipsaamalla.

Jos todetaan virheasento, murtuman seutu puudutetaan ruiskuttamalla puudutusainetta murtumarakoon. Tämän jälkeen murtuma asetetaan paikalleen ensin vetämällä murtuneita luupaloja toisistaan irti ja tämän jälkeen vääntämällä tai painamalla murtuma tarvittavaan suuntaan. Tämän jälkeen ranteeseen asetetaan kipsilasta, joka sidotaan sideharsolla. 4–5 viikkoa on suositeltu kokonaisaika kipsille.

Murtuman asentoa seurataan röntgenkuvin 1., 2. ja 5. viikon kohdalla. Joskus murtuma on sen verran vaikea-asteinen, että tavanomainen lastahoito ei riitä. Tällöin turvaudutaan kirurgiseen hoitoon. Kirurgisia toimenpiteitä ovat mm. murtuman kiinnittäminen metallipiikein, ranteen avoleikkaus, sekä ns. eksterni fiksaatio, jossa käden ja ranteen välille rakennellaan metallipiikeistä ja tukiraudoista ulkoinen kiinnitys, joka pitää murtuman paremmassa asennossa.

Rannemurtuman jälkeisen kuntoutuksen tavoitteena on ranteen kivuttomuus, nivelten täysi liikkuvuus sekä käden hyvä puristusvoima. Potilasta ohjeistetaan joko lääkärin tai fysioterapeutin toimesta omatoimiseen kotiharjoitteluun. Kipsin poiston jälkeen voidaan tarvittaessa käyttää avattavaa rannelastaa, josta luovutaan luutumisen edetessä.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen Ry:n asettama työryhmä. Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma): Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2016.

Jokihaara J. Ranteen vammat. Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Julkaistu: 1.10.2018