Selkeät oireet silmissä, kuten näkökentän kapeneminen tai sumeneminen saavat kenet tahansa lähtemään lääkäriin. Viisas tutkituttaa silmänsä säännöllisesti, vaikka oireita ei olisi

Glaukooma on silmäsairaus, joka voi hoitamattomana aiheuttaa vahinkoa näkökyvylle. Jos sairaus todetaan varhain ja oikea hoito alkaa nopeasti, glaukooman etenemistä voidaan hidastaa, vaikkakin jo syntyneitä vaurioita ei voida parantaa. Hoitamattomana glaukooma voi heikentää näköä tai aiheuttaa jopa sokeuden.

Suomessa arviolta noin 87 000 ihmistä tietää sairastavansa glaukoomaa. On arvioitu, että länsimaissa vain puolet glaukoomaa sairastavista potilaista tietää sairaudestaan.

Epäily vakavasta sairaudesta tulee usein täytenä yllätyksenä esimerkiksi optikon tekemän näöntutkimuksen yhteydessä. Vuosittain todetaan noin 2000 uutta glaukoomatapausta.

”Pahimmillaan glaukooma ei tunnu miltään ja jää huomaamatta, kunnes on jo liian myöhäistä. Se on vahinko, sillä glaukoomann etenemistä voidaan yrittää hidastaa”, toteaa Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen.

Glaukoomasta on aiemmin käytetty myös nimitystä viherkaihi. Se aiheuttaa rakenteellisia ja toiminnallisia vaurioita näköhermon papillaan, silmän hermosäiekerrokseen ja näkökenttään. Sairastumisen aiheuttaa liian korkea silmänpaine, ja riskiä kasvattavat muun muassa ikääntyminen sekä suvussa esiintyvä glaukooma.

Silmät ovat omalla vastuulla

Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen moni sairaus yleistyy, ja joitakin yleisiä vaivoja aletaan jo seuloa. Silmien terveystarkastukseen ei kuitenkaan kutsuta automaattisesti, vaan sinne pitää hakeutua itse.

Tarve uusia silmälasit vie monen meistä optikolle.Optikolla kannattaisi kuitenkin käydä säännöllisesti, vaikka vanhoilla laseilla tai ilmankin näkisi hyvin, koska optikon tekemässä näöntutkimuksessa voidaan havaita merkkejä eri sairauksista Esimerkiksi Specsaversin Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen kuuluvat silmänpohjakuvaus ja silmänpaineenmittaus, joiden avulla on mahdollista löytää varhaisia merkkejä vakavistakin sairauksista. Optikko ohjaa potilaan tarvittaessa lääkärille, jos silmissä löytyy poikkeamia. Erilliset silmälääkärikäynnit ovat iän karttuessa myös tarpeen.

Optikolla kannattaa käydä näöntutkimuksessa kahden vuoden välein.

”Nelikymppisten ja sitä vanhempien olisi tärkeää taas käydä tutkituttamassa silmät säännöllisesti silmälääkärillä viiden vuoden välein”, Möttönen korostaa.

Näkövamma vaikuttaa koko elämään

Näkövammaiseksi luokitellaan, kun näkövammasta aiheutuva haitta-aste on vähintään 50 prosenttia.

”Näkövamma vaikuttaa elämässä aivan kaikkeen. Sen vuoksi Näkövammaisten liitto tarjoaa monenlaista apua”, Möttönen sanoo.

Näkövammaisten liitto turvaa näkövammaisten pääsyn niihin palveluihin, joihin he ovat oikeutettuja, auttaa opiskeluun ja työelämään liittyvissä asioissa ja tarjoaa lisäksi apua erilaisten hakemusten ja valitusten tekemisessä. Lisäksi liitto kouluttaa opaskoiria, julkaisee elektronisia aikakaus- ja sanomalehtiä ja vaikuttamistyöllään edistää näkövammaisten yhdenvertaista osallistumista muun muassa kulttuuripalveluihin.

”Näkövammaisten liitto on oikeastaan myös kansalaisjärjestö, sillä olemme näkövamman toteamisesta lähtien mukana ja autamme hyvin monessa asiassa”, Möttönen tiivistää.

Specsavers ja Näkövammaisten liitto tekevät yhteistyötä, jonka tarkoitus on valistaa suomalaisia näköterveyden ja varhaisen havannoinnin tärkeydestä.

Kansainvälistä glaukoomaviikkoa vietetään 11.-17. maaliskuuta.

Onko viime tarkastuksesta jo aikaa? Varaa aika näöntutkimukseen tästä.

Lähteet:

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: terveyskirjasto.fi

Asko Siitonen, Matti Ojamo, Hannu Uusitalo: Glaukooma ja sen muutokset Suomen väestössä näkövammarekisterin pohjalta vuosina 1982-2010. Tutkimuksen tiedot on kerätty Näkövammaisten Keskusliiton ylläpitämästä Stakesin valtakunnallisesta näkövammarekisteristä.