Terve.fi

Yleistietoa punajäkälästä

Yleistietoa punajäkälästä
Punajäkälä esiintyy eniten 20-60 -vuotiailla. Punajäkälä on yhtä yleinen niin naisten kuin miesten keskuudessa. Lue lisää punajäkälästä.
Teksti

Punajäkälä on autoimmuunitauti, jonka laukaisevaa tekijää ei tunneta. Laukaiseviksi tekijöiksi on epäilty joitakin viruksia, kemikaaleja tai lääkkeitä.

Punajäkälän seuranta

Ihon punajäkälä saattaa parantua ilman hoitoa, mutta vahvoja kortisonivoiteita ei tulisi määrätä potilaille ilman kontrollointia. Limakalvojen punajäkälä saattaa joissakin tapauksissa (n. 1 %) muuttua pahanlaatuiseksi, minkä vuoksi säännöllistä seurantaa suositellaan.

Punajäkälän periytyvyys

Tutkimuksissa on saatu joitakin viitteitä siitä, että punajäkälä voisi liittyä tiettyihin HLA-kudostyyppeihin ja sen myötä olla perinnöllinen. Muita autoimmuunitauteja, kuten alopeciaa ja haavaista paksusuolen tulehdusta on todettu esiintyvän enemmän punajäkälää sairastavilla kuin verrokkipotilailla.

Punajäkälän yleisyys

Punajäkälää tavataan eniten 20–60-vuotiailla ja se on yhtä yleinen miehillä kuin naisilla. Punajäkälä on harvinainen lapsilla. Potilaista, joilla on suun punajäkälä, noin 30 %:lla havaitaan ihomuutoksia. Sen sijaan 70 %:lla potilaista, joilla on ihomuutoksia, esiintyy punajäkälämuutoksia myös suun limakalvoilla. Melko tavallista on myös punajäkälän esiintyminen sukuelinten limakalvoilla.

Punajäkälän ennuste

Ihon punajäkälä sammuu yleensä parissa vuodessa, mutta uusiutuu vuosien kuluessa jopa joka toisella potilaalla. Suun limakalvon punajäkälään liittyy pieni suusyöpäriski, jonka vuoksi suositellaan seurantaa ja tarvittaessa koepalan ottoa.

Lähteet:

Tietoa potilaalle: Punajäkälä, Lääkärikirja Duodecim, 2015.

Punajäkälä (lichen ruber planus), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Matti Hannuksela, Sirkku Peltonen, Timo Reunala, Raimo Suhonen (toim.), Punajäkälä, Ihotaudit, Kustannus Oy Duodecim, 2011.

ICD-10:

L43 Punajäkälä

Teksti päivitetty 25.2.2018

Julkaistu: 25.2.2014
Kommentoi »