Rakkausklinikalle kirjoittava nainen kertoo muuttaneensa juuri yhteen uuden poikaystävänsä kanssa. Naisella on vuoroviikoin vastuu lapsistaan ja hän haluaisi myös poikaystävänsä osallistuvan lasten arkeen. Nainen kokee epäreiluna, että mies pitää lapsiviikkoja omana vapaa-aikanaan. Mies saattaa myös suunnitella kysymättä heille yhteisiä menoja aikuisten kesken niille viikoille, kun lapset ovat kotona. Naista harmittaa, ettei poikaystävä tunnu olevan sitoutunut uusperhe-elämään eikä ota vastuuta lapsista. Hän kysyy, onko kohtuutonta odottaa miehen osallistuvan lasten elämään vuoroviikoin.
Jos haluataan rakentaa yhteistä elämää, on selvää, että lapset kuuluvat siihen keskeisenä osana, vastaa perheneuvoja Juha Petterson. Hän kehottaa keskustelemaan avoimesti vastuunjaosta ja rooleista uusperheessä sekä sopimaan yhteisistä toimintamalleista.
Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.
Sooloilu ei ole reilua
”Hei! Olemme muuttaneet juuri poikaystäväni kanssa yhteen, ja mukanani muuttivat 3- ja 5-vuotiaat lapseni. Lapset ovat meillä joka toinen viikko ja isällään joka toinen viikko. Uusioperhe-elämä tuo haasteita. Huomaan ärsyyntyväni, kun poikaystäväni suunnittelee menoja kanssani neuvottelematta viikoille, kun lapset ovat meillä. Tuntuu epäreilulta ja inhottavalta, että hän ajattelee olevansa niillä viikoilla vapaa tekemään mitä huvittaa, eikä ole vastuussa lapsista koska ei ole biologinen isä. Itse kuitenkin koen, että meidän olisi hyvä harjoitella toimimaan perheenä, eikä yhden sooloilu ole reilua. Hänellä itsellään ei ole lapsia, joten lasten tuoma vastuu voi tulla yllätyksenä. Onko kohtuutonta olettaa tällaisessa tilanteessa häneltä voimakkaampaa sitoutumista lapsiviikkoihin, vai onko vaan opeteltava itse elämään tässä tilanteessa. Kiitos jo etukäteen!”
Perheneuvoja Juha Petterson vastaa:
Hei, mielestäni ei ole kohtuutonta toivoa puolisoltasi selvempää sitoutumista myös lapsiviikkoihin. Odotuksistasi uudessa perhetilanteessa on tarpeellista käydä keskustelua, koska asia selvästi vaivaa sinua. Ymmärrän, että voit olla loukkaantunut ja pettynyt, kun lapsiviikoilla poikaystäväsi tuntuu keskittyvän omaan elämäänsä ja jättää sinut yksin kantamaan vastuuta lapsista. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sinulla ja puolisollasi on erilaiset käsitykset siitä, mihin olette sitoutuneet muuttaessanne yhteen. Jos hän haluaa rakentaa yhteistä elämää kanssasi, on selvää, että lapsesi kuuluvat siihen keskeisenä osana. Tämä asia tulee väistämättä kirkastumaan uudella tavalla puolisollesi, kun olette muuttaneet yhteen.
Monelle lapsettomalle voi tulla yllätyksenä se, kuinka paljon vastuuta lasten myötä elämään tulee etenkin, jos perheessä on pieniä lapsia. Kuinka selvää poikaystävällesi on, minkälaista roolia toivoisit hänen ottavan uusperheenne arjessa? Molempien ajatuksia yhteisestä arjen rakentamisesta olisi tärkeää kuulla, jotta voisitte molemmat kokea saavanne äänenne kuuluville perheessänne. On vaikeaa sitoutua sellaiseen elämään, josta ei ole saanut päättää. Lapseton osapuoli voi kokea, ettei hänen näkemyksilleen ole riittävästi sijaa, vaan arjen vaateet tulevat ulkoapäin annettuna. Voi tuntua siltä, että omaa elämää alkavat ohjailla muut ihmiset. Siksi uusperheessä vastuun ja vallan suhde täytyisi olla jollain tavalla tasapainossa. On tärkeää selkeyttää sitä, mistä sinä ja puolisosi päätätte, missä asioissa esimerkiksi lasten biologista isää on kuultava ja millä tavalla hän voi vaikuttaa teidän arkeenne. Selkeät rajat ovat tärkeitä. Ne luovat turvallisuuden tunnetta, auttavat ennakoimaan tulevaisuutta ja hahmottamaan omaa roolia perheessä.
Miten luulet poikaystäväsi tällä hetkellä hahmottavan rooliaan suhteessa lapsiin? Onko hän isäpuoli, bonusvanhempi, sosiaalinen vanhempi, lasten huoltaja, ystävä, asuinkumppani tai jotain ihan muuta? Lapset määrittelevät myös omalta osaltaan suhdetta ja oman ikätasonsa mukaisesti jäsentävät, keitä tärkeitä ihmisiä heidän elämäänsä kuuluu. Ketkä ovat niitä aikuisia, joiden tukeen ja turvaan he voivat luottaa. Sinäkin hahmotat rooliasi uudessa tilanteessa. Joskus voi varmasti tuntua haastavalta yrittää ottaa kaikkien elämässä olevien ihmisten tarpeet ja odotukset huomioon.
Hyvin tyyppilisiä tunteita uusperheessä ovat ulkopuolisuuden tunne ja mustasukkaisuus. Näiden tunteiden tunnistaminen ja niistä puhuminen on tärkeää, jos ne vaikuttavat ihmisten tekemisiin ja kokemukseen yhteisestä elämästä. Jos lapsiarjessa kokee esimerkiksi ulkopuolisuutta, on helpompi keskittyä omiin asioihin, jossa sellaista ikävältä tuntuvaa tunnetta ei koe. Ulkopuolisuuden kokemus helpottaa, kun siitä saa puhua. Ilmaisemalla omia toiveitaan ja odotuksiaan ottaa vastuuta siitä, minkälaiseksi yhteinen perhe-elämänne muotoutuu, eikä silloin tarvitse olla ulkopuolinen.
Kirjoitat, että teidän olisi hyvä harjoitella toimimaan perheenä. Mitä tämä mielestäsi konkreettisesti tarkoittaa? Oletteko yhdessä keskustelleet puolisosi kanssa siitä, minkälaisia asioita toivoisitte perheeseenne? Minkälaisia yhteisiä tapoja teillä voisi olla, jotka loisivat yhteyden tunnetta? Miten rakentaa tunnetta, että on me, jotka kuulumme samaan perheeseen? Uusperheellisenä on hyvä tiedostaa, että me-tunteen syntyminen vaatii aikaa – kärsivällisyyttä tarvitaan.
Uusperheeseen liittyvien kysymysten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Netistä löytyy paljon tietoa ja vinkkejä esimerkiksi uusperheen eri vaiheista. Netistä löytyvä materiaali voi toimia hyvänä keskustelun tukena teidänkin välillänne. Rohkaisen panostamaan asioista keskustelemiseen mahdollisimman pian, koska asiat eivät yleensä muutu itsestään. Nyt on hyvä hetki yhdessä miettiä, millä tavalla saatte yhdessä luotua sellaisen uusperheen, jossa teillä kaikilla on hyvä olla. Mitä jokainen voi tehdä sen eteen, että toiveenne ja odotuksenne rakkaudesta voivat toteutua.
Hae rohkeasti apua kirkon perheneuvonnasta!
Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on 40 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Perheneuvonnassa on mahdollista keskustella ammattilaisen kanssa parisuhteen ja perheen vaikeuksista tai oman elämän solmukohdista. Asiakkaaksi voi tulla yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Asiakkuus ei vaadi kirkon jäsenyyttä ja se on asiakkaalle maksutonta. Noin puolella keskuksista on ostopalvelusopimus kunnan tai kuntayhtymän kanssa perheasioiden sovittelusta ja/tai perheneuvonnasta.
Kirkon perheneuvonnassa oli viime vuonna reilut 17 000 asiakasta. Suurimpana tulosyynä edellisvuosien tapaan olivat vuorovaikutusongelmat. Perheneuvontaa tarjottiin videovälitteisesti 41 254 kertaa ja puhelimitse 10 546 kertaa.