Pituutta pidetään yleensä terveyden merkkinä, mutta se saattaa myös altistaa joillekin sairauksille. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan pitkät ovat lyhyitä herkempiä sairastumaan laskimoveritulppiin. Veritulppariski koskee varsinkin jalkojen verisuonia, joihin valtaosa laskimoveritulpista tulee muutenkin.
Ilmiö saattaa johtua yksinkertaisesti siitä, että pitkien ihmisten jalat ja jalkojen verisuonet ovat pitempiä ja siksi veritulpilla on enemmän mahdollisuuksia muodostua. Toisaalta pitkien ihmisten jalkojen verisuoniin kohdistuu myös enemmän hydrostaattista painetta, mikä voi hidastaa veren kiertämistä.
Ruotsalaisten tutkimus perustuu yli 1,6 miljoonan miehen ja miljoonan naisen rekisteritietoihin vuosilta 1951–2012. Osallistujia verrattiin heidän sisaruksiinsa. Osallistujat eivät olleet sairastaneet laskimoveritulppaa seurannan alkaessa.
Laskimoveritulpan riski oli sitä suurempi mitä pitempi henkilö oli, tulokset osoittivat. Suurin riski oli yli 185 senttimetrisillä naisilla ja yli 190 senttimetrisillä miehillä. Heihin verrattuna alle 155 senttimetristen naisten ja alle 160 senttimetristen miesten sairastumisriski oli lähes 70 prosenttia pienempi.
Pituus on pitkälti perinnöllistä, mutta tutkijat pystyivät eliminoimaan geenien vaikutuksen vertaamalla eripituisia sisaruksia toisiinsa. Tämä myös viittaa siihen, että havaittu veritulppariski liittyy juuri pituuteen eikä esimerkiksi elintapoihin tai ympäristötekijöihin, jotka vaikuttavat pituuskasvuun. Länsimaissa nykyään noin viidennes pituuskasvusta selittyy ympäristötekijöillä.
Tutkimus julkaistiin Circulation: Cardiovascular Genetics -lehdessä.
Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Tulpat syntyvät melkein aina alaraajoihin. Keuhkoveritulppa syntyy, kun hyytymän aiheuttava tukos kulkeutuu keuhkoihin, missä se aiheuttaa mm. hengenahdistusta, veriyskää ja rintakipua, kuumeilua ja pahimmillaan kuoleman.
Lue lisää:
