Voi hyvin

Pitääkö elintoimintoja mitata koko ajan?

Pitääkö elintoimintoja mitata koko ajan?
Kaupat pursuavat aktiivisuusrannekkeita, geenitestejä ja uniantureita. Mitä hyötyä itsensä mittaamisesta on?
Julkaistu: 18.4.2016

Sykemittari kertoo, kuinka ­hyvin olet palautunut eilisen ­treenistä. Kännykkä analysoi viime yön unesi laadun. Nettitesti paljastaa veritulppariskin, ­vaaka kehonkoostumuksen ja kotitesti ­veren D-vitamiinitason. Ruumiintoimintojen ja elintapojen tarkasta mittaamisesta on tullut muutamassa vuodessa ilmiö. Jos on tottunut käymään korkeintaan joskus vaa’alla, vähemmästäkin hämmentyy. Tarvitseeko hyvinvointia havittelevan todella mitata itseään aamusta iltaan?

– Totutut tavat ohjaavat meitä ­tekemään asiat robottimaisesti ­samalla ­tavalla. Kun näet, mihin aikasi ­todella kuluu, voit pohtia käyttäytymistäsi, ­sanoo it-yrittäjä Teemu Arina.

Hän on biohakkeri eli ihminen, joka mittaa ­itseään aktiivisesti parantaakseen elämäänsä. Itselleen on helppo uskotella liikkuvansa ja nukkuvansa tarpeeksi. Aktiivisuuden mittaaminen voi paljastaa, että istuu vuorokaudessa 12 tuntia mutta nukkuu vain viisi.

– Mitatessa kiinnittää huomiota ­mitattavaan asiaan. Me esimerkiksi juoksemme töissä portaat kahdeksanteen kerrokseen ihan vapaaehtoisesti.

 Arina kerää tietoa muu muassa unensa laadusta ja treenin tehokkuudesta. Hän aloitti itsensä tutkimisen kolme vuotta sitten, kun sai lääkkeet vatsahaavaan.

– Kaivoin lääketieteen ­tietokannasta ­kaiken mahdollisen aiheesta. Hypoteesini oli, ­että tein liian stressaavaa työtä enkä nukkunut ­tarpeeksi. ­Siksi kehossani vallitsi tulehdusperäinen epätasapainotila.

Arina laati itselleen parannusohjelman, ­johon kuului muun muassa tulehdusta vähentävä ruokavalio sekä stressinhallintaa. Hän päätti hankkia ­välineet, joilla voi mitata ravintoaineiden imeytymistä ja stressin alenemista. Lääkäri hyväksyi Arinan suunnitelman mutta epäili, ettei tämä pystyisi niin vaativaan elämänmuutokseen. Kuuden viikon päästä kivut olivat ­kadonneet. Uudet elintavat jäivät.

– Usein ihmiset odottavat, että lääkäri korjaa ­ongelman. Mittaaminen on hyvä tapa ottaa vastuuta terveydestään, ­Arina sanoo.

Vaikka hän on tutkituttanut myös perinnöllisille sairauksille altistavat geeninsä, hän ei kehota kaikkia törsäämään testeihin ja laitteisiin. Jo puhelinsovelluksilla pääsee pitkälle. Tutkijat suhtautuvat mittaamis­vimmaan maltillisesti. Ei siitä haittaa ole, jos tykkää, mutta lukemiin ei kannata suhtautua totuutena.

– Ihmiset saavat aktiivisuusmitta­reilla arkikäyttöön hyvää tietoa, jonka avulla he pääsevät kartalle käyttäytymisestään. Pitkällä aikavälillä mittari ei usein ole kovin tehokas ­motivoija, sanoo liikuntafysiologi, Jyväskylän ­yliopiston tutkija Arto Pesola.

Näin se tehdään

Biohakkeri Teemu Arina kertoo, miten kokemattoman kannattaa aloittaa itsensä mittaaminen.

1. ­Kokeile ensin ­helppoja puhelinsovelluksia ja mittareita. Aktiivisuuttaan voi tarkkailla esimerkiksi ­Moves- ja Human-­sovelluksilla, tieto­koneella vietettyä aikaa ­RescueTime -­ohjelmalla. Sleep Cycle -sovellus analysoi unta. Jos yöunen laatu kiinnostaa enemmänkin, kannattaa hankkia erillinen laite, kuten Emfit tai Beddit.

2. Osa laitteista, kuten ­Polarin H7-sykevyö, antaa palautetta saman tien. Sen avulla osaat esimerkiksi treenata oikealla ­sykealueella. Erikoisempi vehje on Muse-panta, joka mittaa aivosähkökäyrää ja auttaa mielen rauhoittamisessa.

choosemuse.com.

3. Mittaaminen osoittaa, että voit parantaa terveyttäsi pienillä arjen muutoksilla. Voit ­seurata päivittäisiä tapojasi esimerkiksi HabitBull-sovelluksella.

4. Laitteet ovat myös hyvä keino edistymisen tarkkailuun. Oletko todella nukkunut enemmän? Vilkui­letko yhä liikaa kännykkää?

Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 2/2016

Kommentoi »