Pimeyden masentava voima
Kaamosmasennuksella tarkoitetaan vuodenaikaan liittyvää mielialan häiriintymisen sairausjaksoa, joka toistuu säännöllisesti tiettynä vuodenaikana ja lievittyy, kun vuodenaika vaihtuu. Yleisimmin kyseessä on mielialan lasku, murhemielisyys ja masennus ja yleensä sairausjakso ajoittuu syksyyn. Tosin vuodenaikoihin liittyvää toistuvaa masennusta voi esiintyä joillakin esimerkiksi keväisin.
On arvioitu, että 2-10 % väestöstä kärsii kaamosmasennuksesta ja paljon useammat sen lievemmästä muodosta, syysväsymyksestä.
Kaamosmasennukselle on löydetty useita eri syitä. Niistä tärkein lienee valon voimakas väheneminen kesän jälkeen, mikä johtaa oireiden puhkeamiseen lokakuun aikoihin. Tiedetään, että tuolloin aivojen mielihyvästä vastaavan välittäjäaineen, serotoniinin, aineenvaihdunta voi häiriintyä. Tästä serotoniinista puolestaan muodostuu aivoissa muita tärkeitä aineita kuten esim. melatoniinia, ”unihormonia”, joka säätelee sekä vuorokausi-, että vuodenaikarytmiä. Alttius kaamosmasennukseen on osittain perinnöllistä ja sitä esiintyy suvuittain. Kaamosmasennuksesta kärsivät naiset miehiä useammin.
Kaamosmasennuksen oireet
Kaamosmasennusta voi epäillä, jos henkilöllä on seuraavia oireita:
- Jatkuva väsymys nukkumisesta huolimatta
- Masentunut mieliala, mielenkiinto asioihin ja mielihyvän kokeminen häviää
- Ruokahalun lisääntyminen – suklaan, makean ja hiilihydraattien himo
- Painonnousu talvisin (yli 5 kg)
- Alkoholin käyttö lisääntyy
- Epätavalliset kivut
- Seksi ei maistu
- Ärtyneisyys, riidanhalu, huono tuuli
- Sydämen sykkeen hidastuminen, diastolisen verenpaineen nousu
Kaamosmasennus on osattava erottaa tavallisesta väsymyksestä, jota ei luokitella hoitoa vaativaksi sairaudeksi tai muista syistä, esim. stressistä tai elämäntilanteesta johtuvasta depressiosta. Diagnoosin tekemiseen ei välttämättä tarvita psykiatrian alan erikoislääkärin luona käyntiä, vaan esim. kaikissa terveyskeskuksissa tehdään kaamosmasennus-diagnooseja ja hoidetaan näitä potilaita.
Apua lääkkeistä ja valohoidosta
Kaamosmasennusta hoidetaan lääkärin määräämillä serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavilla mielialaa kohottavilla lääkkeillä. Nykyaikaiset lääkkeet ovat turvallisia käyttää ja ne eivät aiheuta riippuvuutta. Lääkehoidon lisänä tai yksinään käytetään yhä enemmän myös kirkasvalohoitoa, joka myös on turvallinen ja tehokas hoitokeino, josta n. 75 % potilaista hyötyy. Valohoitoa otetaan aamuisin n. 30 min. jaksoissa ja sitä kuten lääkehoitoakin tulee jatkaa riittävän pitkä aika koko kaamoksen ajan.
Uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan kaamosmasennuspotilaiden tulisi herätä varhain ja ottaa valohoito mahdollisimman aikaisin, jolloin siitä on enemmän hyötyä kuin myöhemmin päivällä otetulla hoidolla. Muita käytettyjä hoitomuotoja ovat mm. liikunnan lisääminen ja ei-reseptivalmisteina saatavat tryptofaania tai melatoniinia sisältävät lääke- ja ravintoaineet.
Oireisiin tulee reagoida ajoissa
On tutkimuksia, joissa kaamosmasennuksen oireiden on todettu pahenevan ja sairausjaksojen pitenevän iän myötä, päinvastoin kun joissakin muissa psyykkisen terveyden häiriöissä oireet helpottavat vanhetessa. Käytännön elämässä hämärät työpaikat ja vuorotyö saattavat pahentaa oireita. Siksi kaamosmasennukseen ja sille alttiilla henkilöillä oireiden ilmaantumiseen pitää suhtautua vakavasti joka syksy vuodesta toiseen, jotta toistuva sairausjakso tulisi tehokkaasti hoidettua ja jotta elämä olisi elämisen arvoista syyssateista ja pimeästä huolimatta.
Lue lisää masennuksesta
