Moni hammashoitoa jännittävä ei välttämättä tiedä, että hammaslääkärissä hoidetaan myös hammashoitopelkoa ja että pelosta voi päästä eroon. Pelkopotilaiden hoidossa tavoitteena on se, että pelko lientyisi. Matkan varrella voidaan tarvita erilaisia menetelmiä, joista yksi on nukutus- eli anestesiahammashoito.
Pihlajalinna Hammasklinikka Tampereen hammaslääkäri Anna Liukkosella on usean vuoden kokemus pelkopotilaiden hoidosta. Hän on nähnyt, kun asiakas lähtee nukutushammashoidon jälkeen kotiin silminnähden helpottuneena.
– Muistan yhden nuoren miehen, jonka suu oli päässyt pelon takia huonoon kuntoon. Hoidon jälkeen näytti aivan kuin mies olisi kasvanut metrin. Monille suun huono kunto voi olla psyykkisestikin vaikea asia, ja onnistunut hoito voi parantaa myös itsetuntoa roppakaupalla, hän sanoo.
Hammaslääkäripelon hoitoon on myös muita menetelmiä. Joskus jo keskustelu hammaslääkärin kanssa auttaa, ja toisille apu löytyy esilääkityksestä. Eri vaihtoehdoista keskustellaan aina asiakkaan kanssa etukäteen.
Anestesiaa harkitaan yleensä silloin, kun muut keinot on jo kokeiltu tai jos pelko tuntuu ylitsepääsemättömältä. Se on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun pelkopotilaan suussa on paljon hoidettavaa ja hoidon määrä tuntuu ylitsepääsemättömän suurelta.
Nukutuksessa voidaan tehdä kaikki perushammashoito, esimerkiksi paikkaukset, hampaanpoistot ja puhdistukset, jotka saadaan hoidettua yhdellä hoitokerralla. Tavoitteena on hoitaa mahdollisimman paljon kerralla niin, että suu saadaan kivuttomaksi ja tulehduksettomaksi.
– Vaikka hoidettavaa olisi paljon, hymy on mahdollista saada jälleen terveeksi ja kauniiksi. Koskaan ei ole liian myöhäistä, Liukkonen rohkaisee.
Potilas on tärkein
Hammashoitopelon taustalla voi olla monenlaisia syitä. Joillekuille hammaslääkärissä pulpahtavat mieleen lapsuuden epämiellyttävät hammashoitokokemukset, ja toisia pelottaa tunne kontrollin menettämisestä.
Anna Liukkonen muistuttaa, että potilaalla on aina ylin kontrolli hoitotilanteessa.
– Hammaslääkäri on aina potilaan puolella. Potilas voi vaikkapa nostaa käden ilmaan merkiksi siitä, että nyt tarvitaan tauko. Hoidon voi myös jakaa useisiin käynteihin. Hoidosta selvitään varmasti tavalla tai toisella – joko lievemmin menetelmin tai anestesiassa, jolloin tietysti hoidetaan kerralla niin paljon kuin mahdollista.
Asiakkaan on tärkeää kertoa, jos hoito pelottaa, koska silloin hammaslääkäri voi ottaa sen huomioon. Ensimmäiseksi käynniksi voidaan varata keskustelukäynti, jonka aikana tehdään tarkastus, otetaan tarvittavat kivuttomat röntgenkuvat, käydään läpi pelon syitä ja pohditaan eri hoitovaihtoehtoja. Ennen hoitoa potilas saa hoidosta mahdollisimman tarkan kustannusarvion.
Jos päädytään anestesiaan, anestesialääkäri selvittää lisäksi, ettei potilaan muu terveydentila estä nukutusta. Potilas allekirjoittaa yleensä myös lomakkeen, jolla hän voi antaa hammaslääkärille luvan sellaisiin toimenpiteisiin, joiden tarve huomataan vasta hoidon aikana potilaan jo nukkuessa.
Anestesia on turvallista
Pihlajalinnan hammasklinikoilla anestesiavälineet ja ammattilaisten osaaminen ovat huipputasoa. Joillakin paikkakunnilla hoito suoritetaan lääkärikeskus-sairaalan tiloissa leikkaussalissa, ja toisilla paikkakunnilla anestesialääkäri tulee työvälineineen ja tiimeineen hammasklinikan toimenpidehuoneeseen.
Hoidon aikana paikalla ovat hammaslääkäri ja -hoitaja, jotka vastaavat hammashoidosta. Lisäksi paikalla ovat sekä anestesialääkäri että -hoitaja, jotka valvovat nukutusta. Ennen nukutusta potilas saa pienen esilääkityksen.
Anestesialääkäri Ilkka Kalli sanoo, että nukuttamista ei kannata jännittää. Anestesia on turvallista, kun se tehdään laadukkaasti länsimaisten sääntöjen mukaan ja kun sen tekevät ammattilaiset.
– Hyödyn pitää olla suurempi kuin haitan. Jos hampaiden tilanne on todella huono, niiden kuntoon saaminen on tärkeintä, vaikka hoito vaatisikin anestesiaa, hän sanoo.
Hoidon jälkeen potilas pääsee heräämöön toipumaan siihen asti, että lääkäri antaa luvan kotiutumiseen. Kotiin mennessä tarvitsee saattajan, ja sairauslomaa saa yleensä yhden päivän, ellei suun tilanne vaadi pidempää toipumisaikaa.
Anna Liukkosen mukaan anestesiahammashoidossa pyritään siihen, että jatkossa suu ei menisi enää huonoon kuntoon ja että suun terveys ja hygienia pysyisivät hyvänä. Näin tulevissa hoidoissa pärjättäisiin mahdollisesti esilääkityksellä tai kokonaan ilman lääkitystä.
– Ihminen tottuu kipuun, ja eron entiseen huomaa vasta perusteellisen hammashoidon jälkeen. Se motivoi pitämään hampaista hyvää huolta ja tulemaan hammashoitoon jatkossa matalammalla kynnyksellä, hän sanoo.
