
Pääkirjoitus: Älä suostu kynnysmatoksi – omanarvontunto ei kehity miellyttämällä tai pelkäämällä muiden ajatuksia
Ryhdy suorastaan muistuttamaan itseäsi siitä, miten taitava ja ihana oletkaan. Katso peiliin ja hymyile.
Mistä huomaat, ettet osaa arvostaa itseäsi? Ensinnäkin siitä, että kaikenlainen kehujen tai kiitosten vastaanottaminen tuntuu suorastaan nololta. Että melkein hävettää, jos joku erehtyy pitämään puheen syntymäpäiväjuhlissasi. Hyvä esimerkki on myös itsensä mollaaminen ja vähättely huumorin varjolla.
Mitä itsensä arvostaminen tarkoittaa? Se merkitsee sitä, että luotat itseesi, odotat onnistuvasi siinä mitä teet ja kykenet rakastamaan yhtä lailla itseäsi kuin muita. Itsearvostukseen liittyvät vahvasti myös rajat. Aseta siis itsellesi sekä muille selkeät rajat ja kieltäydy päättäväisesti antamasta muiden ylittää niitä. Älä suostu manipuloitavaksi.
Ei ole synti pitää itseään mukavana, osaavana, rakastettavana. Ryhdy suorastaan muistuttamaan itseäsi siitä, miten taitava ja ihana oletkaan. Katso peiliin ja hymyile. Saat sanoa kuvallesi hyvällä omallatunnolla, että rakastan sinua. Olet hyvä ja paras juuri sellaisena kuin olet.
Tiedän, ettei itsensä rakastaminen ja hyväksyminen ole helppoa. Positiivisen palautteen saaminen on nostanut nolouden punan poskilleni. Syntymäpäivilläni kielsin puheet muilta paitsi puolisoltani. Ajattelin, että mitä nyt juhlaväkikin ajattelee, jos puheita liikaa pidetään.
"Mollaatko itseäsi huumorin varjolla?"
Sittemmin olen paneutunut itseni arvostamiseen ja pohtinut syitä siihen, miksi se on tuntunut vaikealta. Selväksi on tullut, ettei omanarvontunto kehity miellyttämällä tai pelkäämällä sitä, mitä muut minusta mahtavat milloinkin ajatella.
Nykyisin osaan jo ottaa kehuja vastaan ja kuuntelen niitä saadessani tarkasti puhujaa. Koen kiitollisuutta ja läikähdyksen sydämessä.
Kun arvostaa itseään, ei ole turhan altis loukkaantumisen tunteelle eivätkä erimieliset käy hermoille. Luottavainen ja suoraselkäinen olotila huomataan. Kun arvostat itseäsi, muutkin arvostavat sinua.