Terve.fi

Oireet - Millaista päänsärky voi olla?

Oireet - Millaista päänsärky voi olla?

Päänsärky voi alkaa vähitellen tai hyvinkin pian. Ennakoivia oireita ovat valoherkkyys, pahoinvointi, väsymys. Lue lisää päänsärystä.
Teksti Toimitus
Mainos

Pää kipeänä

Alkaminen

Ennakko-oireet

Auraoireet

Säryn kesto

Säryn sijainti

Säryn luonne

Migreenin ja jännityspäänsäryn erot

Alkaminen

Päänsärkyoireet voivat alkaa äkillisesti, kuten migreenissä tai sarjoittaisessa särkykohtauksessa, tai vähitellen kuten jännityspäänsäryssä. Oireiden esiintymistiheys ja toistuvuus voivat vaihdella. Migreeni alkaa usein aamuyöllä.

Sarjoittainen päänsärky (eli clusterpäänsärky tai hortonpäänsärky) on melko harvinainen ja se vaivaa useimmiten miehiä. Voimakkaat kipukohtaukset esiintyvät sarjoissa päivittäin jopa viikkojen tai kuukausien ajan. Esiintymistiheys on joka toisesta päivästä jopa kahdeksaan kertaan päivässä. Kipu paikallistuu aina toispuoleisina silmän ympärille ja mukana on ainakin yksi seuraavista piirteistä: silmän verestys tai vetistäminen, nenän tukkoisuus tai vuotaminen, toispuoleinen silmäluomiturvotus, toispuoleinen kasvojen tai otsan hikoilu, toispuoleisesti pieni mustuainen ja/tai silmäluomen roikkuminen ja levottomuus tai ahdistuneisuus.

Joillakin migreenipotilailla esiintyy ennakoivia oireita tunteja tai päiviä ennen päänsärkyä, sekä päänsäryn jälkeen. Tavallisimpia ennakoivia oireita ovat väsymys, keskittymiskyvyn puute, niskajäykkyys, valo- tai ääniherkkyys, pahoinvointi, sumea näkö, toistuva haukottelu, kalpeus, hyper- ja hypoaktiivisuus, depressio ja tiettyjen ruoka-aineiden himo.

Osalla migreenipotilaista esiintyy ennen päänsärkykohtausta ns. auraoireita kuten näköoireet, puutuneisuus tai tuntohäiriöt. Nämä voivat esiintyä jopa ilman että päänsärkyä ilmaantuu.

Säryn kesto vaihtelee eri päänsärkytyypeissä:

  • migreenissä särky voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen
  • jännityspäänsäryssä särky voi kestää 1vrk-15vrk kuukaudessa tai olla jatkuvaa jomotusta
  • sarjoittaisessa päänsäryssä särky voi kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin kerrallaan
  • hermosärkyyn liittyvässä kipukohtauksessa särky voi kestää vain muutamia sekunteja

Toistuva, pitkäkestoinen särky on usein migreeniä tai jännityspäänsärkyä. Nämä särkytyypit voivat esiintyä myös yhtä aikaa samalla potilaalla. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen auttaa tarkkaan diagnoosiin pääsemisessä, särkytyyppien erottamisessa, oikeiden hoitomuotojen valitsemissa ja särkylääkkeiden liikakäytön estämisessä. Migreenikohtaus alkaa monesti erilaisilla ennakoivilla oireilla ja muuttuu sitten voimakkaaksi, yleensä toisella puolella päätä tuntuvaksi säryksi invalidisoiden potilaan jopa usean päivän ajaksi.

Säryn sijainti vaihtelee eri päänsärkytyypeissä:

  • jännityspäänsärky alkaa yleensä niska-takaraivoseudulta, useimmiten molemminpuoleisesti ja leviää sieltä koko pään alueelle
  • migreenisärky alkaa monesti takaraivolta ja tuntuu lähes aina toispuoleisena särkynä ohimolla tai otsalla
  • ohimolle paikallistuvan säryn syynä voi olla mm. migreeni, hampaiden narskuttelu öisin, otsa- tai poskiontelotulehdus tai purentahäiriö
  • sarjoittainen päänsärky sijoittuu toisen silmän ympärille

Säryn luonne voi olla hyvinkin vaihtelevaa. Jännityspäänsärky on yleensä puristavaa ja tasaista (voimakkuus lievästä kohtalaiseen) kun taas migreenisärky tuntuu usein sykkivältä (voimakkuus kohtalaisesta kovaan).

Migreenisärkyyn liittyy usein huonovointisuutta ja jopa oksentamista. Nämä oireet voivat olla myös muuhun sairauteen mahdollisesti liittyvästä kohonneesta kallonsisäisestä paineesta, jonka vuoksi lääkärissä käynti on paikallaan oireiden ollessa uusia.

Ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön liittyvässä kohtauksessa näkökentässä ilmenee pimenemistä, mutta kirkasta väreilyä ei useinkaan esiinny.

Migreenipotilas saa helpotettua oloaan hakeutumalla lepäämään hämärään, hiljaiseen huoneeseen. Ihan tavallinen portaiden nousu tai kävely pahentavat oireita. Jännityssärky sen sijaan helpottuu monesti liikunnalla, esim. voimistelemalla, kävelylenkillä tai hieronnalla.

Päänsärkytesti

Julkaistu: 10.11.2005