Raskauden tiedetään aiheuttavan immuunipuolustuksessa muutoksia, jotka lisäävät riskiä sairastua vakavaan influenssaan. Influenssan aiheuttama tautitaakka onkin odottavilla äideillä väestöä suurempi raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella. Tämän vuoksi odottaville äideille on suositeltu influenssarokotetta.
Tanskalaistutkijat kartoittivat, liittyikö talvella 2009–2010 sikainfluenssaepidemian torjuntaan käytettyyn rokotteeseen sikiöhaittoja, jos rokote oli otettu raskauden aikana. Tanskassa käytettiin samaa rokotetta kuin Suomessa ja siihen oli lisätty tehon parantamiseksi AS03-tehosteainetta. Analyyseissä huomioitiin yhteensä 53 400 vauvan tiedot, joista 7 000 oli altistunut rokotteelle sikiöaikana. 345 vauvaa oli altistunut rokotteelle ensimmäisellä kolmanneksella ja 6 640 myöhemmin raskauden aikana.
Toisella tai kolmannella kolmanneksella otettuihin rokotteisiin ei havaittu liittyvän sikiöhaittoja. Niin rokotetta saaneiden kuin rokottamattomien äitien lapsista 4,6 prosenttia syntyi ennenaikaisesti. Raskauden kestoon nähden pienipainoisia oli 9,7 prosenttia rokotettujen äitien vauvoista ja 9, 9 prosenttia rokottamattomien äitien vauvoista.
Koska ensimmäisellä kolmanneksella rokotteen saaneiden äitien lapsia oli vain pieni määrä ja äidit kuuluivat usein riskiryhmään, loivat tutkijat ryhmälle sopivan vertailuryhmän. Erot ryhmien välillä eivät osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi. Näiltä osin tuloksia voidaan pitää vain alustavina otoksen pienen koon vuoksi.
Tutkijoiden mukaan tulokset tarjoavat vahvaa näyttö sen puolesta, ettei käytössä olleesta sikainfluenssarokotteesta ollut haittaa raskauden toisella tai viimeisellä kolmanneksella. Tutkijat kuitenkin painottavat, etteivät tulokset kerro muita tehosteaineita sisältävien rokotteiden turvallisuudesta.
Uutispalvelu Duodecim
Lähde: JAMA 2012
Copyright Duodecim 2012
